Jos autoa ajaessa havaitsee tien varressa hirven tai peuran, kannattaa vastaantulevia autoilijoita varoittaa laittamalla hätävilkut päälle. Näin neuvoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

– Keski-Euroopassa tätä tapaa käytetään paljonkin. Kannattaa pitää ajonopeus tasaisena ja laittaa hätävilkut päälle vaan. Jos takana ajava ei ehdi tilannetta heti havaitsemaan, niin ainakin vastaantuleville voi sitten vilautella hätävilkkuja, Heiskanen sanoo.

Heiskasen mukaan suuntavilkuilla tai pitkillä valoilla ei kannata varoittaa muita autoilijoita mahdollisen sekaannuksen takia. Mikäli pelti rytisee ja auto jää tienvarteen paikoilleen, ajovalot pitää sammuttaa.

– Jos tulee esimerkiksi peurakolari ja pysähtyneeseen autoon laitetaan hätävilkut, aika usein jätetään ajovalotkin päälle. Se on virhe. Jos ajovalot ovat päällä, hätävilkut eivät näy kunnolla, varsinkaan pimeään aikaan, Heiskanen sanoo.

Lounais-Suomessa syksyllä jopa 20 peuraonnettomuutta päivässä

Suomessa hirvieläinonnettomuuksia sattuu Heiskasen mukaan vuodessa noin viisituhatta. Näistä noin neljätuhatta on pieniä peuraeläimiä.

Lounais-Suomessa poliisin tietoon on tullut syyskuun ja marraskuun loppupuolen välillä 800 peuraonnettomuutta. Varsinais-Suomessa hankalimpia alueita ovat Loimaan seutu, Valtatie 8 ja 9, Kantatie 41 ja saaristoalue.

Pahimmillaan peuraonnettomuuksia oli marraskuussa Lounais-Suomen alueella jopa parikymmentä päivässä.

– Se on melko yläkantissa, mutta viime vuosina on kuitenkin kokonaisuuden kannalta menty jatkuvasti parempaan suuntaan. Peura sinällään ei ole autoilijalle hirveän vaarallinen. Lounais-Suomessa on onneksi enemmän peuroja kuin hirviä, mutta tässä täytyykin vähän koputtaa puuta, Heiskanen sanoo.

Tilastojen mukaan yhdeksän kymmenestä hirvieläinonnettomuudesta tapahtuu alueilla, joilla ajetaan 80 kilometrin tuntivauhtia tai nopeammin.

– Tilastollisesti se on se kriittinen nopeus. Jos on hämärää ja tiellä on hirvivaroitusmerkki, nopeus pitäisi pitää alle kahdeksassakympissä, vaikka nopeusrajoitus sanoisi mitä tahansa.

Ristiriidassa tieliikennelain kanssa

Ylikonstaapeli Simo Savioja muistuttaa, että tieliikennelain mukaan hätävilkkua saa käyttää vain, jos auto on jonkin pakottavan syyn takia jouduttu pysäyttämään muulle liikenteelle vaaralliseen paikkaan.

– Lainmukainen keinohan on saada muiden autoilijoiden huomio kaukovaloja ja jarruvaloja vilauttamalla. Sillä kiinnitetään huomio, että tämä ajoneuvo nyt jostain syystä varoittaa tienkäyttäjiä, Savioja sanoo.

Äänimerkkien käyttämistä Savioja ei suosittele. Hirvi saattaa pelästyä tööttäystä, mutta vastaantuleva autoilija ei välttämättä kuule äänivaroitusta. Liikenteessä moni asia on kiinni kuljettajien omista tulkinnoista, joten yksiselitteistä varoitustapaa ei ole.

– Olkoon se tapa sitten mikä vain, niin totta kai vastaantulevaa autoa tulee pyrkiä varoittamaan. Kaikista paras ratkaisu on, että pystytään välttämään hirvieläinonnettomuus, erityisesti hirven kanssa, koska ne ovat todennäköisesti aina katastrofaalisia.

Juttuun on lisätty poliisin kanta klo 16.04. 

Turun ja Kaarinan seurakuntien diakoniatyön Lahja lapselle -keräys päättyi etuajassa, koska kaikille lahjatoiveille löytyi jo toteuttajat. Diakoniatyöntekijät olivat syksyn aikana selvittäneet asiakasperheiden 1-17 -vuotiaiden lasten lahjatoiveita, joita vapaaehtoiset välittivät lahjoittajille.

Vapaaehtoisilla riitti vipinää, sillä he välittivät 830 lahjatoivetta alle viidessä päivässä.

Keräys avautui torstaina 27.11. 2014 ja sen oli tarkoitus jatkua viikon ajan.

– On ollut häkellyttävää nähdä, miten innokkaasti ihmiset ovat halunneet jakaa lämmintä joulumieltä tuntemattomille lapsille. Sadat lahjoittajat ja toista sataa vapaaehtoista tuovat aattoillan iloa niihin perheisiin, joiden arki on liiankin raskasta. Haluan kiittää lämpimästi myös niitä lahjoittajia, jotka eivät mahtuneet mukaan keräykseen sen ennenaikaisen päättymisen takia, sanoo vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Kaisa Lundén.

Kupittaanpuiston luistelurata on avattu käyttöön. Luistelumatoa jäädytettiin viikonvaihteessa kahdessa vuorossa. Olosuhteet olivat suotuisat, joten valmista tuli nopeasti.

Turun kaupungin liikuntapaikkamestari Jukka Virtanen kertoo, että luistelumadon jäähdytysputkiston vuoto tuotti pieniä alkuvaikeuksia. Vuoto jouduttiin kaivamaan esiin ja korjaamaan ennen kuin varsinaiseen jäädytystyöhön päästiin.

Jäädyttämistä jatketaan vielä. Rataa tasoitetaan, kun tarpeellinen jäänpaksuus on saavutettu.

Tulevat plus-merkkiset lämpötilat eivät matoa uhkaa.

– Jääkerros on jo itsessään jonkunmoinen jääakku. Kun suunnilleen 5 millimetrin kerros on saatu aikaiseksi, jää pysyy muutaman lämpöasteen oloissakin, kunhan ei nyt ihan kesä tule. Vesisade on jäälle pahin, Virtanen kertoo.

Luistinvuokraus aloitetaan Kupittaan luistelumadolla joulukuun puolessavälissä. Luistinvuokraamo on avoinna joulukuun puolivälistä alkaen maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 17–20 ja viikonloppuisin klo 12–18.

Kauppakeskus Myllystä Raisiosta iltapäivällä kadonnut vanhus on löytynyt hyvävoimaisena. Poliisin lisäksi vanhusta etsivät vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja Rajavartiolaitos. Vanhus oli ottanut omatoimisesti taksin ja matkustanut kotiinsa.

Juttu päivitetty klo 16.34, kun vanhus löytyi.

Turun kaupunginvaltuuston maanantain kokousta ennen kokoontunut kokoomuksen ryhmän työvaliokunta katsoi, että Pauli Kossila on toistuvasti menetellyt ryhmän sääntöjen vastaisesti.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa 17. marraskuuta Kossila mm. äänesti kolmasti ryhmän ja ns. sopimusryhmien kesken saavutetusta budjettisovusta poiketen.

Valtuustoryhmän sääntöjen mukaan valtuutetun tulee ennen kokousta ilmoittaa, jos hän aikoo äänestää ryhmänsä kannan vastaisesti.

Kossila päätettiin näin erottaa ryhmästä kahdeksi kuukaudeksi.

Valtuustoryhmän puheenjohtajan Lauri Katteluksen mukaan Kossila on tämän jälkeen tervetullut takaisin.

– En aio palata ryhmään. Katsotaan nyt sitten perustanko oman ryhmän vai liitynkö johonkin toiseen valtuustoryhmään, toteaa Kossila.

Turun kaupungin koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksessä Yli-Maarian koulun rakentamista on esitetty jälleen lykättäväksi.

Nyt esitetyn aikataulun mukaan rakentaminen siirtyisi vuosille 2020-2022.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Moision paikallisyhdistyksen sihteeri Johanna Pulkkinen keroo alueen asukkaiden olevan pettyneitä.

– Yli-Maariaan kotinsa rakentaneet ovat uskoneet, että koulu saadaan. Kyllä tuntuu, että kaupunki on rikkonut lupauksensa, sanoo Pulkkinen.

Adressiin Yli-Maarian koulun rakentamisen puolesta kerättiin viikossa lähes 600 nimeä.

Adressi luovutettiin Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Seppo Lehtiselle maanantain valtuustokokouksen alla.

Kerttulakodin lakkauttaminen Raisiossa näyttää yhä todennäköisemmältä. Kaupunginhallitus päätti maanantaina illalla ehdottaa valtuustolle, että vanhainkoti lakkautetaan.

Kokouksessa esitettiin myös tilojen korjaamista. Kiira Lasarov (vas.) ehdotti Juha Jormanaisen kannattamana, että Kerttulakoti peruskorjattaisiin nykyaikaiseen hoitoon soveltuvaksi.  Äänestyksen jälkeen esittelijän päätösehdotus eli lakkauttamisvaihtoehto hyväksyttiin äänin 9-2. Arvion mukaan tilojen muutostyöt maksaisivat lähes 4 miljoonaa euroa.

Lakkautuspäätös johti myös yt-neuvotteluihin, jotka päättyivät eilen. Ketään ei kuitenkaan irtisanota . Vanhainkodissa on noin 60 työntekijää.

Vanhainkodin 67 asukasta aiotaan siirtää lähialueiden tehostetun palveluasumisen yksiköihin.

Lopullisen lakkautuspäätöksen tekee Raision kaupunginvaltuusto.

Yhä useampi kunta ohjeistaa työntekijöitään sosiaalisen median käytössä. Kuntaliiton kyselyn mukaan kirjallisen ohjeen antaneita kuntia on vielä alle sata, mutta määrä kasvaa kohisten. Vuonna 2011 kirjallisen some-ohjeen ilmoitti antaneensa vain 14 kuntaa. Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikön Tony Hagerlundin mukaan some-ohjeita tehdään vauhdilla, koska somen käyttö kunnissa yleistyy.

– Kasvu on ollut sellaista kymmenen prosenttiyksikön vuosivauhtia. Lienee syytä olettaa, että kasvu jatkuu, koska somen käyttö arkipäiväistyy. Kunnissa ei enää puhuta siitä, toimitaanko sosiaalisessa mediassa, vaan miten siellä toimitaan, kertoo Kuntaliiton verkkoviestintäpäällikkö Tony Hagerlund.

Etenkin suurilla kaupungeilla some-ohjeistus on jo lähes poikkeuksetta. Moni pienikin kunta on jo tehnyt työntekijöilleen ja luottamushenkilöilleen some-ohjeen.

– Meillä ei ollut mitään yksittäistä syytä, miksi teimme ohjeen, mutta henkilöstöhallinnossa koettiin, että sellainen on hyvä olla. Some on niin iso osa ihmisten viestintää, Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen kertoo.

Rajat ja esikuvat opettavat somen käyttöä

Kunnat pyrkivät ohjeillaan sekä rohkaisemaan somen käyttöön että hillitsemään sitä. Esimerkiksi Lahti ja Turku kannustavat ottamaan somen haltuun.

Vaikka somen käyttöön kannustetaan, suurin osa kunnista lähestyy somea pääasiassa rajoitusten kautta. Useissa ohjeissa rajoitetaan esimerkiksi Facebookin ja Twitterin käyttöä tai sitä, mitä kanavissa julkaistaan.

– Sosiaalinen media on vielä uusi asia. Siksi annetaan ohjeita myös siitä, milloin ja kuka saa käyttää vaikka Facebookia työajalla. Tietyt asiat on hyvä sanoa ääneen, kuten esimerkiksi se, ettei julkaista mitään salassapidettävää.

Someron ohje on selkeälinjainen.

– Ohje ei ole kovin kummoinen. Siinä muistutetaan, että kaupungin nimissä ei saa esittää omia mielipiteitä, vaan pelkkiä faktoja. Silloin, kun sivustoa ylläpidetään, niin sitä pitää päivittää aktiivisesti, kaupunginjohtaja Sami Suikkanen kertoo.

Tony Hagerlundin mielestä someen tarvitaan lisää positiivisia kuntaviestijöitä raivaamaan tietä muille. Esimerkiksi hän nostaa Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Pekka Saurin, jolla on Twitterissä yli 21 000 seuraajaa.

– Pekka Sauri on hyvä esimerkki siitä, että kaupungin korkea virkamieskin voi ottaa näkyvästi kantaa sosiaalisessa mediassa. Saurin liikennetiedotteet ovat Twitterissä erittäin suosittuja.

Sokeri vetää somessa

Kunnalle ei riitä, että omat julkaisut ovat järjestyksessä. Hagerlundin mukaan jokaisen julkaisun kohdalla pitää myös miettiä, mitä ihmiset siihen vastaavat. Virallisista, negatiivisista tai muuten vaikeista asioista ei kannata aloittaa keskustelua.

– Toimeentulosta voisi saada ihan kivoja kysymys-vastauspalstoja, mutta pitää varoa, etteivät ihmiset kerro omia tietojaan väärässä tilanteessa. Joku voi tulla kommentoimaan, että minulla on enää 200 euroa tilillä tai paljastaa jotain muuta henkilökohtaista, koska ei ymmärrä, että viesti tulee omalla nimellä ja naamalla. Kunta ei voi kertoa Facebookissa, että hakemuksesi on vastaanotettu, koska yksilön asioita ei voi kommentoida.

Mitä kunta sitten uskaltaa julkaista somessa? Hagerlundin mukaan ainakin tapahtumauutisointi, kirjastojen, teattereiden ja nuorisotoimen kuulumiset sekä kuvat sopivat hyvin sosiaaliseen mediaan. Niistä on myös helppo aloittaa.

– Kunnilla on ihan hirveästi tietoa, joka on sidottu tiettyyn paikkaan. Pystytään esimerkiksi nimeämään kaikkien puistojen kaikki puut. Tällaiset paikalliset asiat kiinnostavat ihmisiä.

Instagramista kuntien uusi lemmikki?

Kunnat julkaisevat eniten Facebookissa, mutta Twitter yleistyy vauhdilla. Myös Instagram kiinnostaa kuntia. Virallisiksi tiedotuskanaviksi niitä ei kuitenkaan lasketa.

– Luulen, että Instagramilla ei ole vielä merkittävää roolia. Se on Suomessa vielä henkilökohtainen media. Ruotsissa kunnat käyttävät jo Instagramia etenkin matkailussa.

Hagerlundin mukaan Facebook on suosittu, koska sen avulla on mahdollista tavoittaa suurimmat massat. Sen avulla viestiminen on ehtinyt jo tulla tutuksi.

– Homma toimii niin, että kunnat menevät niihin välineisiin, joissa on ihmisiä. Ihmiset eivät tule sinne, missä kunnat ovat.

Valtaosa kunnista ei kuitenkaan ole järjestänyt työntekijöilleen minkäänlaista koulutusta sosiaalisen median käytössä. Tämän vuoden alussa niin ilmoitti tehneensä alle 30 prosenttia Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kunnista.

Turku aikoo siirtää kalastuslupien myynniin nettiin ensi vuoden alussa.

Kalastusluvat on myyty ympäristötoimialan asiakaspalvelusta tämän vuoden alusta. Lupamyynti on kuitenkin ruuhkauttanut asiakaspalvelua. Lisäksi osa asiakkaista on ollut tyytymättömiä järjestelmään, jossa luvat on pitänyt käydä uusimassa viraston tiskillä.

Kaupunki aikoo myös korottaa kalastuslupien hintaa tuntuvasti ensi vuodelle. Etenkin ulkopaikkakuntalaisten kalastuslupiin suunnitellaan reippaita korotuksia.

Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää asiasta tiistaina.

Turun hallinto-oikeus on kumonnut Turussa sijaitsevan entisen merenkulkuoppilaitoksen purkuluvan.

Turun rakennuslautakunta myönsi Åbo Akademin säätiölle purkuluvan toukokuussa. Hallinto-oikeuden mukaan alueen nykyinen kaavatilanne ei mahdollista purkamista, sillä kaavassa ei ole otettu kantaa rakennusten suojeluun. Hallinto-oikeuden mukaan rakennuksen suojelu tulee ratkaista ensisijaisesti asemakaavalla.

Merenkulkuoppilaitos on valmistunut vuonna 1967. Rakennus on nykyään tyhjillään. Åbo Akademin säätiö on halunnut purkaa rakennuksen uudisrakentamisen tieltä. Hallinto-oikeuden mukaan myöskään asuntojen rakentaminen ei ole mahdollista ilman asemakaavan muuttamista.

Purkulupapäätöksestä valitti hallinto-oikeuteen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Käsitys diskosta pinnallisena paheiden pesänä istuu mielikuvissa sitkeästi. Diskoon liittyy mielikuvia jostain arvaamattomasta ja pelottavasta. Diskot ovat näyttäytyneet ulkopuolisille esimerkiksi vapaan seksin paikkoina, huumeluolina ja nuorison turmelijoina.

Tuore väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että 1960-luvulla Suomeen rantautunut varhainen disko oli pikemminkin intiimi ja kodinomainen rock-klubi, joka tarjosi muun muassa mahdollisuuden solmia lujia ystävyyssuhteita. Monilla nuoruuden ystävyys ja rakkaus ovat kantaneet nykypäivään saakka.

Kasvatustieteiden maisteri Liisa Avelin tarkasteli väitöstutkimuksessaan eteläkymenlaaksolaisessa Karhulassa, nykyisessä Kotkassa 1969–1979 toiminutta Kåren Kellaria, joka oli yksi Suomen ensimmäisistä diskoista.

Tutkimuksessa selviää, että Kåren Kellarissa yhdistyivät muun muassa suomalaisten seurantalojen, tanssilavakulttuurin ja popkonserttien perinne sekä mannermaiset jazz-klubit ja diskot.

– Kåren Kellarin asiakkaat muodostivat löyhän yhteisön, jonka toiminta kiinnittyi länsimaiseen rock-kulttuuriin: musiikin kuluttamiseen, ajassa olevaan pukeutumiseen ja päihteiden käyttöön. Vastikään vapautunut keskiolut vauhditti diskossa viihtymistä, Avelin kuvaa.

Tasapainoilua hyvän ja huonon käyttäytymisen välillä

Diskossa käyminen oli aikuisuuteen kurkottamista ja tasapainoilua kunnollisen ja huonon käyttäytymisen välillä. Kokeiltiin rajoja ja rakennettiin omaa identiteettiä, mutta myös hankittiin ystävyyssuhteita ja omaksuttiin uusia vapaa-ajanviettotapoja. Tiivis yhteisö nuorille suunnitellussa diskossa tarjosi turvallisen paikan kokea ja harjoitella monia asioita.

– Disko oli vapaa-ajanviettopaikka ensin poppareille ja hipeille, ja 1970-luvun puolivälistä myös punkkareille ja diskohileille. Nuorten tarve luoda ympäristö omista lähtökohdistaan mahdollistui Kåren Kellarissa, josta tuli erilaisten nuorisokulttuurien kohtaamispaikka. Diskon pimeys, tungos, tupakansavu ja musiikin pauhu yhdistivät nuoria asiakkaita ja häivyttivät eroja heidän välillään, Avelin sanoo.

Muisteluillat kuin paluu nuoruuteen

1960–1970-luvuilla diskossa syntyneet ystävyyssuhteet ovat kantaneet vuosikymmenten päähän. Kåren Kellarin muistelot ovat vielä 2000-luvulla keränneet kerrallaan jopa 300 entistä diskonuorta Karhulaan.

– Kun Kåren Kellarin muisteloiltoja on järjestetty paikallisessa ravintolassa, meno on kuin nuoruuden diskossa. Olut maistuu, nuoruudesta tutut hitit luovat tunnelmaa ja tanssilattia on täynnä. Vain sankka tupakansavu puuttuu. Ystävien tapaaminen on kuitenkin iltojen suola ja perimmäinen syy tapaamisille, Avelin sanoo.

Väitöstyöhönsä liittyen Avelin on kehittänyt muistitiedon keräämiseen blogiin, jossa aikalaiset saivat yhdessä muistella nuoruutensa diskoilua. Uudenlainen tutkimusmenetelmä osoittaa, että julkinen ja kollektiivinen muistelu verkossa sai heidät muistamaan nuoruuteen liittyviä asioita helpommin, mutta ennen muuta syvemmin kuin yksin muistellen.

Kasvatustieteen maisteri Liisa Avelinin väitöstutkimus ”Kåren Kellari. Karhulalaisdisko ja sen yhteisöt 1969 - 1979” esitetään Turun yliopistossa 5. joulukuuta 2014.

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että 1960-1970-lukujen diskot olivat intiimejä ja kodinomaisia rock-klubeja, jotka tarjosivat nuorille mahdollisuuden solmia lujia ystävyyssuhteita. Monilla nuorena koetut ystävyys ja rakkaus ovat kantaneet nykypäivään saakka.

Millaisia muistoja sinulla on nuoruusaikasi diskoista?

Ovatko ystävät diskoajoilta pysyneet mukana läpi vuosikymmenten?

Lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat ovat Varsinais-Suomessa hyvällä tasolla. Lähes 94 prosenttia maakunnan lastensuojeluilmoituksista käsitellään lakisääteisessä viikon määräajassa. 

Kaikki lastenilmoitukset määräajan puitteissa käsiteltiin seurantajakson aikana Aurassa, Marttilassa, Maskussa, Mynämäellä, Nousiaisilla, Raisiossa, Ruskolla, Somerolla ja Vehmaalla. Heikoimmin käsittely sujui Paimiossa, jossa lähes 30 prosenttia lastensuojeluilmoituksista joutui odottamaan käsittelyä yli seitsemän päivää.

Varsinais-Suomessa tehdyistä lastensuojelutarpeen selvityksistä sen sijaan vain hieman yli 59 prosenttia käsiteltiin lakisääteisen kolmen kuukauden määräajan kuluessa.

Kaikkiaan Varsinais-Suomessa tehtiin puolen vuoden aikana 5 639 lastensuojeluilmoitusta ja 1 845 lastensuojelutarpeen selvitystä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti käsittelyaikoja ajalta 1.4.–30.9.2014. Tiedot kerättiin nyt ensimmäistä kertaa.

Varustamojen ja viranomaisten tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota vireystilan ylläpitoon merenkulussa. Onnettomuustutkintakeskuksen julkaiseman tutkintaselostuksen mukaan väsymykseen liittyvät riskit ovat merenkulussa merkittäviä.

Onnettomuustutkintakeskus tutki joulukuussa 2013 Kasnäsissä Saaristomerellä tapahtuneen M/V Rionan karille ajon. Alus oli yöllä matkalla Kemiöstä Viipuriin, kun yksin komentosillalla ollut päällikkö nukahti. Komentosiltavahdin hälytysjärjestelmä ei ollut käytössä.

Alus ajoi kivelle ja sai repeämän painolastitankkiin. Henkilö- tai ympäristövahinkoja ei aiheutunut.

Rionan päällikkö oli ollut yhtäjaksoisesti työvuorossa noin neljä viikkoa. Tiheät satamakäynnit sotkivat miehistön yhtäjaksoisen levon rytmiä. Tutkintaselostuksen mukaan päällikölle kertyi myös muuta kuormitusta, mutta aluksen työaikakirjanpidon puutteiden vuoksi työkuormituksen osuutta väsymyksen syntyyn ei voitu arvioida tarkemmin.

Keskukselta kolme suositusta

Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan kyse ei ollut yksittäistapauksesta, vaan vireystilaan ja väsymykseen liittyvät riskit ovat yleisiä.

Keskus antaakin kolme turvallisuussuositusta. Niiden mukaan Liikenteen turvallisuusviraston tulee ohjeistaa varustamot sisällyttämään turvallisuusjohtamisjärjestelmiin väsymysriskien hallintaa. Lisäksi turvallisuusviraston pitäisi kehittää merimieslääkärintarkastuksia ja työaikojen seurantaa ja valvontaa.

Riskienhallintamenettelyissä on muun mm. otettava huomioon aluksen henkilöstön määrä ja kumulatiivisen väsymyksen kertyminen. Lääkärintarkastuksissa on kiinnitettävä erityistä huomiota merivahtihenkilökunnan vireystilaan sekä väsymystaipumukseen vaikuttavien tekijöiden ennaltaehkäisyyn ja tunnistamiseen.

Työaikojen seurantaan tulee yhdessä merityöaikoja valvovan viranomaisen kanssa luoda toimintamalli, jossa otetaan huomioon sekä alus- että työturvallisuuden vaatimukset.

VR Group aloittaa yt-neuvottelut Turun varikolla 9. joulukuuta. Alustavien suunnitelmien mukaan varikon toiminta lakkaisi ensi vuoden aikana ja työt siirtyisivät kunnossapidon muihin yksiköihin.

Yt-neuvottelut koskevat Turun varikon koko henkilöstöä eli 72:ta työntekijää sekä varikon tiloja työpisteenä käyttäviä kunnossapidon työntekijöitä. Yhteensä neuvotteluiden piirissä on 80:tä henkilöä. Jos alustavat suunnitelmat toteutuvat ja Turun varikko suljetaan, sen koko henkilöstölle tarjotaan uutta työtä joko muista kunnossapidon yksiköistä tai muualta VR-konsernista.

Syyt neuvotteluihin ovat tuotannollisia, taloudellisia ja toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuvia. Kunnossapidon suunnitelmana on keskittää työskentelyä suurempiin yksiköihin lähelle pääliikennevirtoja.

– Turun varikolla on tehty hyvää työtä toiminnan kehittämisessä, mutta sen sijainti ei ole optimaalinen verkoston kehittämisen kannalta. Neuvotteluissa keskustellaan siitä, missä työ on järkevintä tehdä, kunnossapitojohtaja Jari Hankala toteaa VR Groupin tiedotteessa.

Alustavan arvion mukaan vuotuiset säästöt olisivat yhteensä useita miljoonia euroja.

VR Groupin kunnossapitoyksiköllä on varikot Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Lisäksi sillä on konepajat Hyvinkäällä ja Pieksämäellä sekä asiantuntijapalveluita tarjoava teknologiayksikkö. Junakaluston kunnossapidossa työskentelee yhteensä noin 1 300 henkilöä.

Artistien kasvava innostus joulukonsertteihin ihmetyttää tapahtumajärjestäjiä. Perinteisten joulukonserttien ja kauneimpien joululaulujen lisäksi tarjolla on rokkareiden ja poppareiden joulukiertueita.

– Konsertteja on entistä enemmän. Vähän omituista, koska vuoden alusta on tiedetty, kuinka tiukkaa on taloudellisesti. Ihmettelen, miksi uhkarohkeita yrittäjiä on näin paljon, sanoo Auraviihteen managing director Henri Kulmala.

Kulmalan mukaan Karita Mattilan konserttien peruuntuminen heikon lipunmyynnin takia on varoittava esimerkki siitä, että yritysostajat ovat kaikonneet. Yritysten säästökuuri vaikuttaa etenkin konsertteihin, joissa on kalliit liput.

Auraviihde ei toistaiseksi ole joutunut perumaan konsertteja, mutta ennakkolipunmyynnin kehittymistä seurataan tarkasti koko ajan. Koska uhkana ovat isot tappiot, tapahtumajärjestäjä ei ole lisännyt joulukonserttitarjontaa artistien toiveista huolimatta.

– Osa artisteista järjestää kirkkokonsertteja itse. Autamme markkinoinnissa, mutta artistit kantavat itse riskin, Kulmala kertoo.

Turun seudulta Kulmala mainitsee esimerkkeinä Mikko Mäkeläisen, Marko Maunukselan, Kyösti Mäkimattilan ja Johanna Pakosen.

Lipunostajat liikkeellä hyvissä ajoin

Tapahtumajärjestäjä Live Nationin pääpromoottori Johan Hollstén pani joulukonserttibuumin merkille jo viime vuoden syksynä. Hänen mielestään ilmiö on nyt korostunut. Konsertit kilpailevat keskenään, mikä on tukalaa, kun muutenkin pitää kisata ihmisten rahasta ja vapaa-ajasta.

– Karita Mattilan tapaukseen heijastui se, etteivät yt-neuvotteluja käyvät ja lomauttavat yritykset kuluta rahoja pääsylippuihin, Hollstén toteaa.

Konsertinjärjestäjä pystyy ennakkomyynnin perusteella päättelemään aikaisessa vaiheessa, onko konsertilla menestymisen mahdollisuuksia.

– Kirkkokonserteissa ostokäyttäytyminen on toisenlaista, niihin ostetaan lippuja vielä oveltakin. Muuten suomalaiset haluavat ostaa lippunsa poikkeuksellisen aikaisin. Keikkaviikolla tai keikkapäivänä lipunmyynnissä ei tapahdu paljon mitään, Hollstén kertoo.

Poliisi on ottanut Somerolla kiinni kolme miestä liikennevalvonnan yhteydessä. Miehillä oli yhteensä 27 etsintäkuulutusta. Ajoneuvon kuskilla ei ollut ajokorttia.

Kaikki kolme miestä ovat poliisin huostassa.

Munasolujen pakastuttamisen suosio on jäänyt olemattomaksi Turussa.

Väestöliiton Turun klinikalla on voinut pakastuttaa omia munasoluja myöhempää käyttöä varten jo toukokuusta lähtien.

Biologi Anni Haltia kuitenkin kertoo, että klinikalla ei ole tehty vielä yhtään munasolupakastusta, kun taas koko maassa niitä on yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla tehty kymmenkunta.

Haltia uskoo, että yksi syy vähäiseen kysyntään on toimenpiteen hinta.

– Munasolun pakastuttaminen maksaa klinikoilla keskimäärin 3 000 euroa. Ja kun munasoluja lähdetään käyttämään, niin siitä tulee lisäkustannuksia.

Biologin mukaan myös se vaikuttaa asiakkaan päätökseen, että hormonihoitoja edellyttävä munasolujen pakastuttaminen ei varmuudella takaa jälkikasvua.

– Munasoluja kypsytetään hormonihoidolla samalla tavalla kuin hedelmöityshoidossa. Joskus hormonihoitoja vaaditaan monta kertaa, jotta saadaan riittäväsi munasoluja pakkaseen myöhempää käyttöä varten.

– Silti pitää muistaa, että pakastus on stressi munasoluille. Silloin ennuste ei ole koskaan samanlainen kuin ihan luomusti raskauttamalla, Haltia sanoo.

Munasolu pitää pakastaa ajoissa

Väestöliiton Turun klinikalla käy vuosittain muutama asiakas, joka olisi valmis pakastuttamaan munasolunsa, mutta toimenpidettä ei ole kuitenkaan mahdollista tehdä.

Anni Haltia kertoo, että useimmiten asiakas innostuu pakastuttamisesta liian myöhään.

– Munasolun pakastuttamista suositellaan ennen 35 vuoden ikää. Silloin munasolujen laatu ja naisen hedelmällisyys ovat sillä tasolla, että hoidon onnistumista voidaan pitää mahdollisimman hyvänä.

– Jos esimerkiksi partneri löytyy vasta myöhemmällä iällä, niin silloin munasoluja ei enää tällä kypsytyshoidolla saada välttämättä riittävästi. Heille voidaan tarjota munasoluluovutushoitoa, Haltia sanoo.

Lahjoitusmunasoluilla pitkät jonot

Luovutushoitoon ryhtyvien pitää olla kärsivällisiä, sillä Väestöliitto kaipaa lisää munasolujen lahjoittajia. Esimerkiksi Turussa joudutaan odottamaan lahjoitusmunasolua noin vuoden verran.

– Kun luovuttajia on enemmän, niin jonotus on kestänyt noin puoli vuotta, Haltia toteaa.

Munasolujen lahjoittajat käydään tarkkaan läpi ennen kuin heidät hyväksytään luovuttajiksi. Näin varmistetaan, että lahjoittajat ovat lääketieteellisesti soveltuvia. Myös luovuttajien fyysiset ominaisuudet pannaan merkille.

– Yritämme toki katsoa, että lahjoittajalla ja saajalla on mahdollisuuksien mukaan samoja piirteitä. Usein saajille ei ole enää siinä vaiheessa näillä seikoilla väliä, kun se lapsi on siellä toiveissa.

Anni Haltia kuitenkin huomauttaa, että munasoluja ei kaupata asiakkaille esimerkiksi lahjoittajan ulkonäön tai koulutuksen perusteella.

– Kaikille munasoluille on varmasti käyttöä. Saajat ovat hyvin kiitollisia lahjoitetuista sukusoluista.

Ranualalaiset, kinnulalaiset tai kärsämäkeläiset eivät pärjäisi ilman muiden suomalaisten jatkuvaa apua.

Kaksi asiantuntijaa, valtiotieteiden tohtori Timo Aro ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä, laskivat Yle Uutisille, mitkä ovat aidosti elinvoimaisia kuntia Suomessa. Lopputulos on, että noin kolmannes saa valtiolta apua enemmän kuin niillä on omia verotuloja.

Kärjistetysti espoolaiset maksavat Pohjois-Savon pikkukuntien laskuja.

Kuntien taloutta voi hahmottaa helpolla numerolla: mikä on kunnan verotulojen ja valtionavun suhde toisiinsa. Ranualla Lapissa luku on kaikkein suurin. Kunta käyttää yli kaksi kertaa niin paljon valtion rahaa kuin se kerää omia verotuloja.

Menestyjät ovat junaradan varrella

Uudellamaalla muutokset veroprosenttiin olisivat vähäisiä, jos valtionapu otettaisiin pois. Esimerkiksi Espoo käyttää vain kaksi prosenttia muiden rahoja suhteessa omiin verotuloihinsa.

Vastaavasti lyhyen junamatkan päässä Helsingistä sijaitseva Kerava käyttää kymmenen prosenttia muiden rahoja suhteessa omiinsa. Tampereella luku on 34 prosenttia ja Turussa 47 prosenttia.

Suomen kaikkien kuntien keskiarvo on 83 prosenttia kuntien omista verotuloista.

– Haihattelu koko maan asuttuna pitämisestä on kaunis tavoite, mutta sillä ei ole mitään käytännön realismia, jos tarkastellaan ihmisten liikkuvuutta, tutkija Timo Aro sanoo.

Kun Suomea katsoo kartalta, varsinkin pääjunaradan varsi Helsingistä Ouluun on menestyvien kuntien ketjua.

Päärata menee myös Tampereen läpi, joka on yksi Suomen suurimmista kasvukeskuksista tällä hetkellä.

Turun Kirjastosilta täyttää vuoden. Turun kaupungin mukaan kiistelty ylityspaikka on sittemmin otettu hyvin vastaan.

Kirjastosillasta on tullut pyöräilijöiden kolmanneksi eniten käyttämäsilta Turussa  Tuomiokirkkosillan ja Teatterisillan jälkeen. Kirjastosillan ylittää päivittäin noin 8 000 jalankulkijaa ja pyöräilijää.

Kirjastosilta on myös voittanut useita palkintoja. Esimerkiksi Suomen Rakennusinsinöörien liitto on palkinnut Kirjastosillan Vuoden Silta 2014 -palkinnolla.

Kirjastosilta on joutunut kokemaan kovia ensimmäisen vuotensa aikana. Vielä rakennusvaiheessa siltatyömaalla sytytettiin tulipalo kesäkuussa 2013. Silta on joutunut ilkivallan kohteeksi myös valmistuttuaan. Viimeisimpänä kovia ovat kokeneet sillan sivujen lasilevyt, joita on hajoitettu useita kappaleita syksyn 2014 aikana.

Ilkivaltaan vaikea keksiä lääkettä

Yle Turku kyseli siltaa pitkin Aurajokea ylittäneiltä kansalaisilta mielipiteitä syntymäpäiväsankarista:

– Minusta se kyllä sopii hyvin tähän. Tykkään.

– Kyllä siihen on tottunut. Lyhentää minunkin matkaani kotoa yliopistolle. Aluksi pidin sitä turhana, mutta ei se nyt niin turha olekaan.

– Ei ole minun silmissäni ainakaan pilannut tätä postikorttimaisemaa. Onhan näitä siltoja tässä, ja ehkä niitä tulee vielä enemmänkin.

– Ei se kyllä parhaimman näköinen ole, mutta on ollut vaan pakko tottua siihen.

– Iltaisin valaistus tekee tästä hienon näköisen.

Entä mitä kulkijat tuumasivat siltaan kohdistuvasta väkivallasta?

– Ei tähän nyt mitään vartijaakaan voi palkata.

– En ymmärrä, miksi kaiteita pitää potkia. Jos täällä nyt on kameravalvonta ja silti kaiteen tolppia hajoaa koko ajan lisää, niin aika vaikeaa on estää väkivaltaa.

– Ei kai siinä muuta tietä ole kuin ottaa lasit pois ja pistää sellaiset, etteivät hajoa. Suosittelen ruostumatonta terästä tai haponkestävää.

– Minusta ilkivallan jäljet tuovat vaan kivaa säröä tuohon. Vähän rosoa. Sitä paitsi millä väkivallankin voisi estää?