Lasten crossfit kasvattaa suosiotaan. Suomessa jo ainakin neljä salia tarjoaa ohjattuja crossfit-treenejä lapsille. Harrastajamäärien ennakoidaan kasvavan ryminällä.
– Tämä meidän ryhmämme tuli hetkessä täyteen ja lisää kyselyitä on tullut, sanoo turkulainen crossfit-valmentaja Tuomo Liukkonen.
Turussa 12 lapsen ryhmä kerääntyy entiseen teollisuusrakennukseen treenaamaan voimaan, nopeuteen ja kestävyyteen keskittynyttä crossfitiä joka lauantai. Samanlaisia treenejä vedetään ainakin Oulussa, Hämeenlinnassa ja pääkaupunkiseudulla.
Moni crossfitiä harrastava lapsi on kiinnostunut lajista, koska omat vanhemmat harrastavat sitä. 11-vuotias Helka Suomäki innostui siitä isän jalanjäljissä. Hän harrastaa myös kilpauintia.
– Tykkään kaikista peleistä ja niistä harjoituksista, joissa treenataan kyykkyjä tai sellaista. Jatkan ihan varmasti. Niin pitkään kuin on mahdollista.
Kyykkyjen lisäksi pelataan polttopalloa
Alkulämmittely aloitetaan esteradalla, johon kuuluu muutamia lajille tyypillisiä liikkeitä, kuten burpee. Karhukävely taas on monelle tuttu koulun liikuntatunneilta.
– Tarkoitus on enemmän tukea lasten muita harrastuksia ja pihaleikkejä. Tarkoitus on luoda myönteinen suhtautuminen liikuntaan ja ylipäänsä hyvinvointiin. Lasten crossfit ei ole välttämättä niin tavoitteellista ja kilpaurheilumaista kuin junioriurheilu, sanoo Tuomo Liukkonen.
Lämmittelyn jälkeen lapset järjestäytyvät kahteen riviin. Ohjelmassa on kyykkyjä ja ylöstyöntöjä. Ensin ilman painoja. Parin harjoituskierroksen jälkeen haetaan painot mukaan.
– Eihän vaan ole liian isot painot. Oletko varma, huutaa valmentaja.
Kyykkyjen jälkeen puserretaan vatsoja pareittain kolme kierrosta. Lopuksi lapset jakautuvat kahteen joukkueeseen kahden tulen välissä -peliä varten.
– Ensin mennään rapukävelyä!
Kun vastapuolen pallo osuu, pitää siirtyä syrjään ja tehdä viisi burpeeta. Sen jälkeen saa siirtyä kentän syrjään polttajaksi.
– Onko rapukävely liian vaikeaa?
– On!
– Nouskaa ylös sitten, niin jatketaan.
Venyttelyn jälkeen tunnin mittaiset treenit päättyvät.
Valmentaja: Lapset eivät nostele painoja
Crossfitillä on kaksijakoinen maine. Yksille se on monipuolista liikuntaa. Toisten mielestä se rikkoo paikat. Siksi lasten kanssa treenataan varoen.
– Toisaalta on metsässäkin kiviä ja tikkuja, joihin voi itsensä loukata. Me emme hirveästi painota lapsille, että tehkää täysillä. Sitten, kun jaksaminen loppuu, valmentaja puhaltaa pelin poikki.
Liukkosen mukaan lasten ja aikuisten crossfit-treenit muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Lapset eivät kuitenkaan saa usein nostaa mitään kauppakassia painavampaa.
– Tunneilla otetaan huomioon lapsen kehitys. Lapset eivät treenaa maksimivoimaa. Olympianostot tehdään keppijumppana. Muuten käytetään korkeintaan kilon tai kahden kilon painoja. Leuanvedot ja monet muut asiat menevät lapsilta paremmin kuin aikuisilta.
– Painoihin liittyy paljon pelkoja, joista osa on vääriä. Täytyy pitää maalaisjärki siinä, mitä lapsi pystyy nostelemaan ja nostelee arkipäivän elämässä. Vanhemmat antavat välilä kantaa kauppakasseja, mutta voimaharjoittelu nuorella iällä ei ole kehitykselle hyvä, Liukkonen selittää.
Taapero-crossfit tekee tuloaan myös Suomeen
Yhdysvalloissa lapsille järjestetään jo satoja crossfit-ryhmiä. Siellä nuorimmat harrastajat ovat taaperoita. Helka Suomäen isä Ville Suomäki voisi tuoda kolmevuotiaan kuopuksensakin treenaamaan.
– Ehdottomasti toisin. Hän käy nyt alkeistelinevoimistelussa – sellaisessa lasten pyllyilyjumpassa.
Taaperoiden ja leikki-ikäisten crossfit saattaa hyvinkin olla tulevaisuutta Suomessa.
– Kyselyjä on tullut. Uskon, että meille tulee ryhmä lähitulevaisuudessa, vuoden sisällä, jos vain saadaan valmentajat, Liukkonen sanoo.
Millaista aivan pienten crossfit sitten olisi?
– Mitä pienempiä lapset ovat, sitä enemmän mennään leikin kautta. Kyllä sielläkin näkyvät kyykyt, burpeet ja muut liikkeet, mutta sitten voi olla myös aarteenetsintää.