Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) uskoo, että myös Suomi saa EU:n maitotukea. Orpo kertoo tukineuvottelujen olevan yhä kesken Suomen osalta.

EU-komissio päätti viime viikolla tukea Viron, Latvian ja Liettuan maidontuottajia, jotka ovat kärsineet Venäjän tuontikiellosta. Suomea ei mainittu.

Orpo sanoi Yle Radio1:n Ykkösaamun haastattelussa, että myös Suomi täyttää EU-tuen myöntämisen kriteerit.

– EU:n viralliset kriteerit, joihin edellinen päätös perustui, oli se, että maidon ja maitotuotteiden viennin Venäjälle täyttyy olla merkittävää. Tämä täyttyy meillä aivan mennen tullen. 26 prosenttia maitotuotteista menee tai meni Suomesta Venäjälle, Orpo sanoi.

Toinen kriteeri on ministerin mukaan se, että tuottajahinta on laskenut.

– Kun Suomessa on osuuskuntajärjestelmä, niin toistaiseksi kertyneet tappiot ovat siellä osuuskunnan sisällä. Osuuskunnat eivät ole vieneet niitä tuottajahintoihin, eli kun komissiossa katsotaan tuottajahintaa, siellä ei ole näkynyt vielä hinnanlaskua. Mutta me tiedämme, että tilanne on vakava.

Tilastot näyttävät Orpon mukaan 12–13 prosentin hinnanlaskua, kun verrataan viime vuoden ja tämän vuoden marraskuun tuottajahintoja.

– Uskon, että tästä löytyy ratkaisu ja valitettavasti se tulee löytymään viimeistään loppuvuoden aikana, kun nämä hinnat mitä todennäköisemmin tulevat edelleen laskemaan, koska osuuskunnilta loppuu kyky ottaa tappiot vastaan.

Neste Oil vähentää Naantalin jalostamolta 70 henkilöä. Koko Suomesta yhtiö vähentää vuoden 2016 loppuun mennessä 203 henkilöä. Noin puolet vähennyksestä tapahtuu eläkejärjestelyin.

Yhtiö vähentää Espoosta 50 ja Porvoosta noin 70 henkilöä. Lisäksi tulee yksittäisiä vähennyksiä muualle Suomeen.

Neste Oilin yt-neuvottelut päättyivät keskiviikkona. Ne koskivat 2500 henkilöä Neste Oil Oyj:ssä, Neste Renewable Fuels Oy:ssä ja Neste Shipping Oy:ssä. Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä 5000 henkilöä, joista 3500 Suomessa.

Turun tuomiokirkon joulukuusi tulee tänä vuonna Moision kaupunginosasta Turusta. Kuusi kaadettiin Anja ja Eero Kuorilehdon omakotitalon kupeesta.

– Kyllä se vähän haikeaa on tietenkin, mutta pelkäsin, että jos tuuli kaataa sen. Kun on noita myrskyjäkin ollut, Eero Kuorilehto sanoo.

Kaadettu kuusi on noin 22 metriä korkea ja arvioiden mukaan 70 vuotta vanha.

– Rakentamisen aikana sitä varjeltiin, kun se on noin lähellä rakennusta. Hyvän lopun se saa, kun pääsee tuollaiseen paikkaan, sanoo Anja Kuorilehto.

Kuusen kaatamista oli tullut seuraamaan paikan päälle myös Anja ja Eero Kuorilehdon tyttärenpoika Mikael Ristimäki.

– Ei sitä huomannutkaan miten komea se on, ennen kuin sen näki tuossa ilmassa. Joskus siskon kanssa kiivettiin ihan ensimmäisissä oksissa ja leikittiin tuolla juuressa. Siellä oli jotain leluja kun oltiin ihan lapsia, Ristimäki sanoo.

Kuusiprojekti vaatii yli parikymmentä työntekijää

Kuusen sahasi arboristiopiskelija Ella Aaltonen. Puu oli pystyssä aivan omakotitalon reunassa, mutta kaataminen oli siitä huolimatta helppoa.

– Nyt ei ole sähkölinjoja tai mitään sellaisia, joiden yli pitäisi nostaa. Tämä on aika yksinkertainen projekti. Sahataan vain suoraan poikki. Ei tarvitse miettiä kaatosuuntia tai muuta, Aaltonen sanoo.

Sahaamisen jälkeen puu siirrettiin lavetille, minkä jälkeen se jatkaa matkaansa Turun tuomiokirkolle erikoiskuljetuksena. Erikoiskuljetusluvan maksimileveydeksi on määritelty kahdeksan metriä, joten puun leveimmät oksat vedetään naruilla lähemmäs runkoa. Lämpötilan ollessa plussan puolella se on helpompaa, sillä kovilla pakkasilla oksat napsahtelevat helposti poikki.

– Kaiken kaikkiaan kun lasketaan meidän talon väki, nosturin kuljettaja, lavettikuljettaja, sitten erikoiskuljetuksen ohjaajat, poliisit, niin kyllä tässä väkimäärä sinne 25:een helposti nousee, sanoo Timo Kajava Kuntec Infrasta.

Joulun jälkeen kuusi pilkotaan Nuutinpäivänä polttopuiksi Kuorilehdon pariskunnan käyttöön.

Lasten crossfit kasvattaa suosiotaan. Suomessa jo ainakin neljä salia tarjoaa ohjattuja crossfit-treenejä lapsille. Harrastajamäärien ennakoidaan kasvavan ryminällä.

– Tämä meidän ryhmämme tuli hetkessä täyteen ja lisää kyselyitä on tullut, sanoo turkulainen crossfit-valmentaja Tuomo Liukkonen.

Turussa 12 lapsen ryhmä kerääntyy entiseen teollisuusrakennukseen treenaamaan voimaan, nopeuteen ja kestävyyteen keskittynyttä crossfitiä joka lauantai. Samanlaisia treenejä vedetään ainakin Oulussa, Hämeenlinnassa ja pääkaupunkiseudulla.

Moni crossfitiä harrastava lapsi on kiinnostunut lajista, koska omat vanhemmat harrastavat sitä. 11-vuotias Helka Suomäki innostui siitä isän jalanjäljissä. Hän harrastaa myös kilpauintia.

– Tykkään kaikista peleistä ja niistä harjoituksista, joissa treenataan kyykkyjä tai sellaista. Jatkan ihan varmasti. Niin pitkään kuin on mahdollista.

Kyykkyjen lisäksi pelataan polttopalloa

Alkulämmittely aloitetaan esteradalla, johon kuuluu muutamia lajille tyypillisiä liikkeitä, kuten burpee. Karhukävely taas on monelle tuttu koulun liikuntatunneilta.

– Tarkoitus on enemmän tukea lasten muita harrastuksia ja pihaleikkejä. Tarkoitus on luoda myönteinen suhtautuminen liikuntaan ja ylipäänsä hyvinvointiin. Lasten crossfit ei ole välttämättä niin tavoitteellista ja kilpaurheilumaista kuin junioriurheilu, sanoo Tuomo Liukkonen.

Lämmittelyn jälkeen lapset järjestäytyvät kahteen riviin. Ohjelmassa on kyykkyjä ja ylöstyöntöjä. Ensin ilman painoja. Parin harjoituskierroksen jälkeen haetaan painot mukaan.

– Eihän vaan ole liian isot painot. Oletko varma, huutaa valmentaja.

Kyykkyjen jälkeen puserretaan vatsoja pareittain kolme kierrosta. Lopuksi lapset jakautuvat kahteen joukkueeseen kahden tulen välissä -peliä varten.

– Ensin mennään rapukävelyä!

Kun vastapuolen pallo osuu, pitää siirtyä syrjään ja tehdä viisi burpeeta. Sen jälkeen saa siirtyä kentän syrjään polttajaksi.

– Onko rapukävely liian vaikeaa?

– On!

– Nouskaa ylös sitten, niin jatketaan.

Venyttelyn jälkeen tunnin mittaiset treenit päättyvät.

Valmentaja: Lapset eivät nostele painoja

Crossfitillä on kaksijakoinen maine. Yksille se on monipuolista liikuntaa. Toisten mielestä se rikkoo paikat. Siksi lasten kanssa treenataan varoen.

– Toisaalta on metsässäkin kiviä ja tikkuja, joihin voi itsensä loukata. Me emme hirveästi painota lapsille, että tehkää täysillä. Sitten, kun jaksaminen loppuu, valmentaja puhaltaa pelin poikki.

Liukkosen mukaan lasten ja aikuisten crossfit-treenit muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Lapset eivät kuitenkaan saa usein nostaa mitään kauppakassia painavampaa.

–  Tunneilla otetaan huomioon lapsen kehitys. Lapset eivät treenaa maksimivoimaa. Olympianostot tehdään keppijumppana. Muuten käytetään korkeintaan kilon tai kahden kilon painoja. Leuanvedot ja monet muut asiat menevät lapsilta paremmin kuin aikuisilta.

– Painoihin liittyy paljon pelkoja, joista osa on vääriä. Täytyy pitää maalaisjärki siinä, mitä lapsi pystyy nostelemaan ja nostelee arkipäivän elämässä. Vanhemmat antavat välilä kantaa kauppakasseja, mutta voimaharjoittelu nuorella iällä ei ole kehitykselle hyvä, Liukkonen selittää.

Taapero-crossfit tekee tuloaan myös Suomeen

Yhdysvalloissa lapsille järjestetään jo satoja crossfit-ryhmiä. Siellä nuorimmat harrastajat ovat taaperoita. Helka Suomäen isä Ville Suomäki voisi tuoda kolmevuotiaan kuopuksensakin treenaamaan.

– Ehdottomasti toisin. Hän käy nyt alkeistelinevoimistelussa – sellaisessa lasten pyllyilyjumpassa.

Taaperoiden ja leikki-ikäisten crossfit saattaa hyvinkin olla tulevaisuutta Suomessa.

– Kyselyjä on tullut. Uskon, että meille tulee ryhmä lähitulevaisuudessa, vuoden sisällä, jos vain saadaan valmentajat, Liukkonen sanoo.

Millaista aivan pienten crossfit sitten olisi?

– Mitä pienempiä lapset ovat, sitä enemmän mennään leikin kautta. Kyllä sielläkin näkyvät kyykyt, burpeet ja muut liikkeet, mutta sitten voi olla myös aarteenetsintää.

Elämysmatkasta Saariston Rengastiellä on syntynyt elokuva englanniksi. ”The Archipelago Trail” -elokuvassa Alistair Logan näkee saariston kauneimmat paikat, maistaa herkullisimpia lähiruokia ja juomia sekä tapaa mukavia ihmisiä. Hän huomaa, ettei kalastuskaan ole niin helppoa kuin luulisi.

– Uskomme, että elokuvan myötä monet kiinnostuvat maailman upeimmasta saaristosta, kertoo Varsinais-Suomen liiton viestintävastaava Jessica Ålgars-Åkerholm.

Elokuva on julkaistu YouTubessa, yhteistyötahojen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Elokuvan ovat tilanneet ja maksaneet yhteistyössä Varsinais-Suomen liitto, Turku Touring ja Paraisten kaupunki.

– Saariston Rengastiestä ei ole ennen tehty pitkää elokuvaa. Koska kieli on englanti, se sopii myös kansainväliseen markkinointiin, iloitsee Paraisten kaupungin matkailupäällikkö Niclas Gestranius.

Varsinaissuomalaisista lukioista julkaistaan nimet niiltä ylioppilailta, jotka ovat suorittaneet ylioppilastutkintonsa syksyn ylioppilaskirjoituksissa ja saavat lukion päättötodistuksen.

Listattuna ei ole sellaisia ylioppilastutkinnon suorittaneita, joilta puuttuu lukion oppimäärään kuuluvia kursseja eikä niitä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon aiemmin mutta saavat päättötodistuksen vasta nyt.

Kaarinan lukion aikuislinja

Lahdenperä Maiju Iina Adele
Lempiäinen Katariina Alexandra
Szelag Magdalena Anna

Suomen kristillinen yhteiskoulu

Ikonen Saara Kaisa Aliina

Kimitoöns gymnasium

Källberg Alexander Martin Viktor

Kosken lukio

de Wit Martin Willem Nicklas

Laitilan lukio

Heinonen Niina Sofia

Liedon lukio

Kuusisto Julia Johanna
Leino Verneri Ilmari
Visa Joonas Pekka Oskari

Loimaan lukio

Erelä Johannes Frans Pellervo
Hakala Rosa Margareetta
Hammar Marjut Ellaliisa
Hieta Tapio Olavi
Hongisto Joonas Kalevi
Järvinen Miisa Julia
Kakko Jasmin Jutta Marina
Katoperä Emma Vilhelmiina
Kervinen Henna Johanna
Kitunen Hanna Katariina
Kuisma Elina Karoliina
Leino Juha Ismo Sakari
Lilja Pinja Margareta
Lähde Sandra Emilia
Mäki Petri Mikael
Mönkkönen Sara Marianne
Pullinen Aija Maria
Riihuhta Piia Matleena
Ronkainen Kirsi Marja
Saukkonen Karla Alexa
Siuruainen Rhea Alexandra Kastehelmi
Stenman Julia Suvituuli
Viitanen Satu Tarja Elisa
 
Paraisten lukio

Tuominen Anu Kristiina

Mynämäen lukio

Heikkilä Matti Juhani
Heino Liisa Milja-Sofia
Sainio Aura Eveliina

Nousiaisten lukio

Erkkola Elli Anni Kaisa
Mannerjärvi Inka Ellen Beatrice

Paimion lukio

Roininen Jenni Juulia
Vikman Titta Katariina

Elisenvaaran lukio

Nieminen Juuso Antero

Raision lukio

Grönroos Niklas Robert
Kinnunen Sanna Maria
Luukkonen Anette Johanna Maria
Penttilä Lilli Pauliina
Sorvari Liisa Katariina
Äikäs Rami Mikael

Perniön lukio

Aavaharju Sofia Katariina

Salon aikuislukio

Korhonen Jukka Einari
Liimatta Ville Samuli
Rauhala Maija Kristiina

Salon lukio

Aaltonen Pauliina Meri Anneli
Autio Lari Juhani
Divonina Nika
Heikkilä Joakim Aleksi Tapio
Koskinen Juho Onni Ilmari
Manelius Teemu Tuomas
Riikonen Assi Elviira

Someron lukio

Lehtonen Rene Tapani
Maja Markus Mikael

Kerttulin lukio

Allis Jan-Kristian Andrè
Alonen Olli Juho Kalevi
Demirtas Ayla
Erkkola Sanne Ida Fransilja
Friman Arttu Allan
Hakala Ville Johannes
Inkeroinen Anfisa Viola
Johansson Aleksi Mikael
Kanerva Samuli Juha Mikael
Kuhmonen Heidi Marika
Lahti Joonas Reino Aaron
Luostarinen Henrik Joel August
Murto Julia Anneli
Neuvonen Laura Emilia
Nurmi Niko Anssi Juhani
Rantala Aleksi Aksel Kreu
Rantanen Roosa Vilhelmiina
Sauvonsaari Tommi Erkki Petteri
Sihvo Lotta Susanna
Sirén Mirjam Alexandra
Sirén Sofia Alexina
Survonen Matias Erik
Wallin Christian Johannes

Luostarivuoren lukio

Haapalinna Katri Johanna
Kankaanpää Eemil Jaakko Ilmari
Reivolahti Ella Henriikka Ottilia
Veräjänkorva Pekka Sakari

Puolalanmäen lukio

Kinnunen Liisi Reeta Valpuri
Mehtälä Erika Marianne
Seppälä Annimari Elina
Tiainen Jussi Olavi
Uussaari Jessica Jaana Bettina

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Heyno Olivia Eleonoora
Hietanen Tero Einari
Högerman Perttu Aleksanteri
Kettunen Senni Katariina
Kuoppamäki Jonathan Olavi Tapio
Kurki Emilia Mona Helena
Larjama Mikael Antero
Lehtonen Enni Kaarina
Nicol Netta Anni Jasmin
Nilsson Reetta Maria
Parikka Johanna Sabine
Pukkala Marianna Aleksandra
Sahla Lotta Anna Juulia
Väänänen Erkka Ilmari

Turun iltalukio

Aden Aalia Wadi
Erkkilä Venla Anneli
Heiskanen Minna Martta Sofia
Hradecký Matej
Jalo Susanna Saima Maritta
Jääsaari Henna Katariina
Kaukametsä Turkka Tapio
Koponen Anton Benjamin
Koskinen Mirjami Sanni Johanna
Leppänen Janne Markus
Majuri Janne Matti Kristian
Mattila Marje Annina Katariina
Myllykoski Tommi Santeri
Nesterova Angelina
Nieminen Janette Eeva Maria
Niinimäki Niina Anna-Liisa
Numminen Arto Veikko
Rusava Linda Milja Marikki
Salonen Aleksi Antero
Sjöholm Charlotta Karoliina
Vapaavuori Mia Maria

Turun klassillinen lukio

Asikainen Vilhelmiina Kaisa Maria
Kumpulainen Taru Anniina
Kylä-Junnila Netta Eveliina
Laiho Aleksi Johannes
Lähteenmäki Camilla Kristiina
Marttila Saara Maria Julia
Mäkitalo Eveliina Irene Sofia
Oksanen Carita Paula Wilhelmina
Peltonen Minka-Maria Alice
Salari Tawar
Salonen Sanni Pauliina
Suurkaulio Heidi Marketta
Telasmaa Juhani Tuomo Tapio

Turun lyseon lukio

Demirtas Yasemin
Jokinen Jenni Christiina
Lahti Juhani Antero
Lehtonen Mari Sofia
Rantala Tomi Kristian
Westilä Elliida Amanda Vilhelmiina

Uudenkaupungin lukio

Westilä Elliida Amanda Vilhelmiina

Filosofian maisteri Mirella Kanerva on tutkinut ympäristön vaikutusta eri villieläinten elimistön säätelymekanismeja. Hän analysoi ajallisia, paikallisia ja ympäristömyrkkyjen aiheuttamia muutoksia muun muassa lohilla.

Väitöskirjan kahdessa osatutkimuksessa tutkittiin Itämeren lohen ajallista ja paikallista vaihtelua hapetus-pelkistys-säätelyssä sekä eroja mRNA- ja proteiinituotannossa. Tavoitteena oli saada selville, ovatko eri alueiden lohet yhtä stressaantuneita.

Aiemmin kalastetut stressatumpia

Suomenlahden lohien antioksidanttientsyymien aktiivisuudet olivat kohonneita verrattaessa niitä Perämeren sekä keskisen ja eteläisen Itämeren lohiin.

Myös Suomenlahden lohien myrkkypuolustus oli koholla. Lisäksi lohilla havaittiin stressiaineenvaihduntaan liittyviä muutoksia.

– Eroja havaittiin myös vuonna 1999 ja 2006 pyydettyjen lohien välillä. Aiemmin kalastetut lohet olivat stressaantuneempia. Myrkkypitoisuuksien pieneneminen Itämerellä voikin olla yksi syy lohien parantuneeseen tilaan, Mirella Kanerva toteaa.

– Muita syitä ovat voineet olla esimerkiksi lohelle suotuisa kylmä talvi tai lohen ravinnon paremmat antioksidanttipitoisuudet tiettynä vuonna.

Puolustusjärjestelmä on eri lajeilla hyvin samankaltainen, mikä mahdollistaa samojen tutkimusmenetelmien käytön linnuilla, kaloilla ja nisäkkäillä.

TUTOn konkarihyökkääjä Timo Pärssinen, 37, oli mukana jokaisessa turkulaisseuran maalissa takoen hattutempun ja tehot 3+1 .

- Minun mielestäni hyvätasoinen ottelu siihen verrattuna, mitä näitä Mestis-pelejä on tässä vuosien saatossa nähnyt. Kunnon pelaamista molemmilta joukkueilta, eikä tyhjänpäiväistä nahistelua. Nopeaa pelinkääntämistä ja molemmat halusivat varmasti voittaa, näki JYP-Akatemian päävalmentaja Jukka Ahvenjärvi illan annin.

Molemmat joukkueet osuivat avauserässä kertaalleen, mutta toisessa erässä Pärssisen kaksi osumaa veivät TUTOn kahden maalin karkumatkalle.

Turvallisen tuntuinen johto ei kuitenkaan riittänyt, sillä Akatemia tuli päätöserässä Valtteri Kemiläisen ja Samu Markkulan maaleilla tasoihin. Jatkoajalla illan kuningas Pärssinen otti jälleen joukkueen reppuselkäänsä ja ratkaisi voiton turkulaisille.

- Tilastojen ja lukemien valossa tasainen ottelu. Harmittaa tietenkin jatkoaikatappio. Koitettiin vähän aitiostakin huutaa, mutta kyllähän siellä oli sellainen pelimies tänään kiekon kanssa, ettei sille mahtanut mitään, kehui Ahvenjärvi vastustajan maestron Pärssisen huippuiltaa.

A-klinikkasäätiön Turun Nuorisoasemalla kannabiksen käytön lisääntyminen näkyy selvästi. Asiakkaat ovat aloittaneet usein jo alle 18-vuotiaina.

– Huolestuttavaa on se, että entistä useammat käyttävät kannabista useita kertoja viikossa, jopa päivittäin, toteaa Nuorisoaseman sosiaaliterapeutti Seija Ryynänen.

Nuorisoaseman asiakkaat ovat pääosin 18-vuotta täyttäneitä Turusta ja Turun seudulta.

– Osa asiakkaistamme on kannabiksen kokeilijoita, jotka ovat itse huolestuneet omasta käytöstään. Myös nuorten vanhemmat ottavat entistä useammin yhteyttä. He ovat löytäneet ruohoa tai epäilyttäviä välineitä lastensa huoneesta, Ryynänen sanoo.

Vanhastaan vakiasiakkaita ovat olleet vahvempien huumeiden tai lääkkeiden sekakäyttäjät. Tämä ryhmä polttaa kannabista siksi, että se lievittää vierotusoireita.

Suuri osa kokeilijoista lopettaa kannabiksen käytön 1-2 vuoden kuluessa, mutta aina osa jää koukkuun. Suhtautuminen huumeisiin ja varsinkin kannabikseen on muuttunut suvaitsevaisemmaksi. Diilerit ovat usein osa tuttua porukkaa ja kauppa käy sisäpiirissä. 

– Kannabiksen käyttäjien kokonaismäärää on lähes mahdoton arvioida. Meille tulee jäävuoren huippu, Ryynänen muistuttaa.

Nuorisoasemalle pääsee yhden, kahden viikon jonotusajalla.

– Oppilaitoksissa pitäisi olla tuntosarvet pystyssä, jotta kannabiksen käyttöön voitaisiin puuttua ajoissa, Ryynänen toivoo.

Turun kouluverkkouudistus tyrmättiin keskiviikkona kasvatus- ja opetuslautakunnan kokouksessa. Lautakunnan mielestä esitys pitää valmistella uudelleen ja valmistelussa tulisi ottaa muun muassa vanhempien ja opettajien mielipide paremmin huomioon.

Lautakunnan mielestä kouluverkkouudistus on myös liian yksityiskohtainen valtuuston päätettäväksi.

Kouluverkkoselvityksessä esitetään suljettavaksi neljä koulua ja 15 päiväkotia. Asia on valtuustossa joulukuussa.

Taju alkaa palailla hämärässä huoneessa. Ikkunat on peitetty pressuin ja naulattu laudoin umpeen. Huoneen nurkassa olevaan vanhaan televisioon ilmestyy huppupäinen, tumma hahmo, joka kertoo englanniksi, mitä on tapahtunut.

– Sinut on kidnapattu. Kukaan ei kuule huutoasi eikä tiedä olinpaikkaasi. Voit kuitenkin vapautua ratkaisemalla huoneeseen kätkeytyvät arvoitukset tunnin kuluessa.

Peiliin on piirretty joitain kuvioita, vanhassa kirjoituskoneessa olevasta lapusta saattaa löytyä jotain vinkkiä, vitriinin numerolukot saattavat kätkeä salaisuuden taakseen… Aika hupenee vääjäämättä televisioruudulla.

Päättelemällä pärjää ja pääsee pakoon

Netin ja tietokoneen syövereistä tosielämään hypänneet room escape -elämyspelit ovat maailmalla hyvin suosittuja. Nyt ne ovat rantautumassa myös Suomeen. Ensimmäinen yrittäjä aloitti Helsingissä alkuvuodesta, ja syksyn aikana myös Tampereella ja Turussa on päästy pelien makuun.

Samu Hämäläisen ja Peppiina Aallon Live Exit Games aloitti viikonvaihteessa Turun ydinkeskustassa. Ensimmäiset ryhmät ovat jo ehtineet selättää kidnappaajan aivoitukset.

– Pelissä on tietynlainen rakenne, mutta on ollut hauska nähdä, kuinka eri tavalla eri ryhmät lähtevät pulmia ratkomaan. Joka ryhmällä on omat vahvuutensa, ja on erilaisia tapoja ratkaista arvoituksia. Mitään pohjaa tietokonepeleistä ei tarvita, kertoo Peppiina Aalto.

Pelimestarit seuraavat valvontakameran avulla, kuinka hyvin ryhmät pääsevät juonesta kiinni. Jos ongelmanratkaisu jumittaa, voivat he antaa lisävihjeitä näyttötaululle. Paniikin yllättäessä huoneesta toki pääsee vapauteen, ja peli keskeytetään.

Raa’alla voimalla kidnappaajan tyrmästä ei vapaudu.

– Voimaa ei tarvita, eikä sitä saakaan käyttää. Looginen päättelykyky, tiimityöskentely ja luovuus; niillä tässä pärjätään, sanoo Samu Hämäläinen.

Osaamisen ilo kasvattaa ryhmähenkeä

Kaksikon mukaan ensimmäiset pelaajaryhmät ovat selvinneet tehtävistä hyvin. Lukitun oven takaa kuulunut kiljunta on johtunut riemusta arvoitusten ja lukkojen auetessa.

– Ihana nähdä valvontakameroissa, kun huoneessa tuuletetaan kesken pelin. Ja oven auetessa ryhmillä on kova energia, että ”ei vitsi me niin hyvin vedettiin tää”! Ryhmähenki kasvaa kyllä tässä pelissä, sanoo Peppiina Aalto.

– Kyllä tietyn flow-fiiliksen saa aikaan, kun peli etenee ja keksii mysteereihin ratkaisuja, komppaa Samu Hämäläinen.

Yrittäjähenkiset seikkailijat

Konetekniikkainsinööriksi valmistunut Hämäläinen ja palvelumuotoilua opiskeleva Aalto ovat päässeet käyttämään osaamistaan tyrmähuonetta rakentaessaan ja mysteereitä miettiessään.

– Tutustuttiin ilmiöön netin kautta. Tällainen uudenlainen tapa viettää vapaa-aikaa kotikaupungistamme vielä puuttui. Hankalista taloudellisista ajoista huolimatta pidimme tätä niin positiivisena ja hyvänä juttuna, että uskalsimme hypätä yrittäjiksi, kertoo Samu Hämäläinen.

Lukitun huoneen naapurissa on vielä toinen huone tyhjillään. Jos pelaajat innostuvat kidnappaajan uhreiksi, luvassa on toinenkin tosielämän seikkailupeli.

– Vielä ei ole ehditty miettiä mikä toisen pelin teema voisi olla, mutta sekin huone avautuu jossain vaiheessa, hymähtää Hämäläinen.

Yli 60 000 osallistujaa kerännyt Facebook-tapahtuma Tasa-arvoinen äänestyslupaus kasvaa kohisten. 50 000 osallistujan raja rikkoutui keskiviikkona. Saman päivän aamuna ryhmällä oli 20 000 osallistujaa. Ryhmä siis keräsi yli 30 000 osallistujaa yhden päivän aikana.

Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo uskoo, että tapahtuman osalistujista ainakin suurin osa muistaa äänestyslupauksensa vielä noin neljän kuukauden kuluttua eduskuntavaaleissa.

– Jos käy niin, että laki ei mene läpi, se voi nousta vaaliteemaksi ja kiukku palautuu ihmisten mieliin. Uhkaus, joka tähän liittyy, tähtää kuitenkin siihen, että laki menisi nyt läpi. Asia on ensiluokkaisen taidokkaasti vedetty painostushanke. Julkinen paine on hurja.

Railon mukaan kansalaisaloite sukupuolinetraalista avioliitosta on ajanut monet kansanedustajat nurkkaan. Railon mukaan ei ole harvinaista, että kansanedustajalla ei ole vahvaa mielipidettä lakialoitteesta, jolloin hän ja vain äänestää ryhmän tahdon mukaan. Tilanne on erityisen vaikea, kun pitää äänestää omantunnon kysymyksistä.

– Tässä asiassa ei ole tarjottu valmista mielipidettä, vaan se on pitänyt pureskella itse. Moni kansanedustaja kokee, että tässä taloustilanteessa tämän asian julkinen myllytys on täysin suhteeton. On tulossa tilanne, jossa tyhjiä ääniä ei tule paljon, mikä on aika erikoinen tilanne.

Railon mukaan esimerkiksi Facebook ja Twitter ovat erittäin tehokkaita yhden asian ajajia. Sosiaalisen median avulla pystyy helposti kokoamaan suuren kansanliikkeen yhden poliittisen kysymyksen ympärille, kuten vaikka sukupuolineutraalin avioliittolain.

Sosiaalisessa mediassa pystyy sanomaan sen, mistä valtamediassa ei voi puhua.

– Some tarjoaa väylän ottaa kantaa asioihin, joista on vaikea keskustella: kuten Obaman ihonväri tai Haaviston homoseksuaalisuus, joista keskusteltiin paljon sosiaalisessa mediassa, mutta joita ei voitu käsitellä valtamediassa, kun he olivat presidenttiehdokkaina.

Ensimmäiset joulukuusikauppiaat ovat saapuneet Turun kauppatorille. Myyjä Harri Hellmanin mukaan nyt on oikea aika aloittaa pikkujoulukuusten myynti.

– Olen jo 40 vuotta ollut tässä samassa paikassa aina samaan aikaan. Tässä oli sellainen aika, kun kauppa ei käynyt, mutta kyllä nyt taas on lähivuosina pikkujoulukuuset menneet kaupaksi ihan hyvin, Hellman sanoo.

Suurin osa myytävistä kuusista on pieniä pikkujoulukuusia, mutta joukosta löytyy myös tavallisen joulupuun kokoisia kuusia, joita monet ostavat pihoilleen pikkujoulukuusiksi.

Jouluksi ei kannata vielä kuusta ostaa, mutta Hellman vakuuttaa, että näin marraskuussakin ostetut pikkujoulukuuset säilyvät kyllä pitkään.

– Sitä kannattaa vähän suihkutella ja laittaa jonkun astian sinne alle ja siihen vettä, niin kyllä se säilyy. Ja tällaisen kuusen voi tietysti jättää uloskin, niin silloin se säilyy paremmin.

Laulaja Karita Mattilan joulukuuksi suunnitellut konsertit perutaan, kertoo järjestäjä Live Nation.

Helsinkiin ja Turkuun kaavailtujen jättimäisten konserttien yleisökysyntä on jäänyt riittämättömäksi, eikä niiden järjestäminen ole tarkoituksenmukaista, Live Nation kertoo tiedotteessa. Konsertit yritetään järjestää myöhemmin.

– Yritämme löytää mahdollisuudet järjestää vastaavat konsertit Suomen toivuttua pahimmasta notkahduksestaan, toivottavasti jo ensi syksynä, Karita Mattila kertoo tiedotteessa.

Live Nation kehottaa lipunostajia palauttamaan lippunsa ostopaikkaan joulukuun loppuun mennessä.

Oopperalauluja Karita Mattilan joulukonsertit peruuntuvat.

Mattilan piti esiintyä  joulukuun 9. päivä Helsinki Areenalla ja neljä päivää myöhemmin Turkuhallissa. Järjestäjä Live Nation ilmoittaa syyksi riittämättömän yleisökysynnän.

Liput voi palauttaa niiden ostopaikkaan joulukuun loppuun mennessä.

Karita Mattila on ilmoittanut harkitsevansa uuden konsertin järjestämistä mahdollisesti ensi syksynä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toteuttaman lukiovertailun kolmen kärkeen sijoittuneen Mynämäen lukion menestyksen salaisuus piilee opinahjon pienessä koossa. Näin uskoo Mynämäen lukion rehtori Pekka Leino.

– Kaikki oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa täällä. Täällä myös jokainen opettaja auttaa ja ohjaa kaikkia oppilaita kohti yhteistä päämäärää eli ylioppilaskirjoituksia, Leino sanoo.

Mynämäen lukion oppilaskunnan puheenjohtaja Suvi Niemi on samaa mieltä rehtorin kanssa. Niemi on tyytyväinen siihen, että opettajat jaksavat paneutua jokaisen oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin.

– Opettajat tietävät, miten kunkin oppilaan kanssa kannattaa toimia.

Rehtori toivoo lisää oppilaita muilta paikkakunnilta

Menestys lukiovertailussa ei tuo rehtori Pekka Leinolle ylimääräisiä paineita. Hän näkee asian lähinnä hyvänä motivaation lähteenä.

– Opettajat ja oppilaat saavat tällaisesta varmasti lisää tsemppiä. Haluamme olla jatkossakin kärjessä.

Suvi Niemi ilahtui kuullessaan, että oma lukio kuuluu koko maan huippulukioiden joukkoon.

– Uskon, että menestys pistää myös nykyiset yhdeksäsluokkalaiset miettimään hakemista Mynämäen lukioon.

Myös rehtori on toiveikas, että lukioon haetaan jatkossa entistä laajemmalta alueelta.

– Toivottavasti puhelin soi keväällä. Olemme jo hieman laajentaneet opiskelijapiiriämme. Meillä on muutamia opiskelijoita Turusta ja Maskusta. Näin ei ole aiemmin ollut, Leino toteaa.

Vertailutulokset eivät kerro koko totuutta

Vaikka rehtori Pekka Leino on tyytyväinen Mynämäen lukion vertailumenestykseen, hän ei silti halua tehdä asiasta liian suurta numeroa.

– Olemme hieman varauksellisia vertailujen kanssa. Erot ovat kovin pieniä. Mielestäni tällaisia isoja ranking-listoja ei välttämättä tarvita.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen raportin lähempi tarkastelu antaa tukea Leinon ajatuksille. Parhaimpien ja huonoimpien lukioiden välillä on ylioppilaskirjoitustuloksissa merkittäviä eroja, mutta ääripäiden väliin jäävien opinahjojen erot jäävät kuitenkin pieniksi.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan tästä syystä lukiota ei voi luotettavasti asettaa paremmuusjärjestykseen laadun perusteella. Tutkimus perustuu lukioiden pidemmän aikavälin yo-tuloksiin, joten sitä ei voi myöskään verrata mediassa vuosittain julkaistaviin lukiovertailuihin.

Viljelijät saavat ensimmäisen tuntuvan maataloustukierän ensi vuoden lokakuun alkupuolella ja toisen joulun alla. Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi aikataulusta torstaina eduskunnan kyselytunnilla. Tukien maksatuksen siirtyminen pääosin vuodelle 2016 estetään Maaseutuviraston ja ELY-keskusten lisärahoituksella.

- Päivä on arviolta 9.10.perjantaina. Silloin 400 miljoonaa luonnonhaittakorvauksia pystytään maksamaan viljelijöille. Se on merkittävä summa, sanoi Orpo

Orpon mukaan vuodelle 2016 siirtymässä ollut 300-400 miljoonan euron tuki pystytään myös maksamaan vielä vuoden 2015 puolella, joulun alla. Orpo sanoi, että hän on erittäin tyytyväinen ratkaisuun ja saanut viljelijöitä runsaasti kiitosta. 

- Kysymyshän on siitä nyt siitä, että oikeus tapahtuu.

Maataloustukien maksatuksen siirtyminen osin seuraavalla vuodelle ei ole tavatonta. Orpo muistutti, että aiemminkin 200 miljoonaa on maksettu seuravan vuoden keväällä sillä tukien maksun perusteet vahvistuvat vuoden vaihteen tilanteeen mukaan. Siirtyvä summa nousee nyt vajaalla parillasadalla miljoonalla eurolla. Orpon mukaan se ei johdu Suomesta vaan Euroopan unionin uusista säädöksistä.

Tukia ei haluta karhuta takaisin

Keskustan vaatimus siitä, että tukien maksatusta voitaisiin siirtää vielä sata miljoonaa euroa lisää vuoden 2015 puolelle voisi Orpon mukaan tuoda mukanaan vaikeuksia.

- Se merkitsisi sitä, että maksaisimme näistä isoista merkittävistä tukipoteista sataprosenttisesti koko summan. Se tarkoittaa sitä, että jos tulisi korjattavaa niin sitä ei voisi tehdä sen loppusumman puitteissa vaan pitäisi lähettää viljelijöille takaisinperintämaksuja ja siihen me emme halua mennä eivätkä varmaan viljelijätkään.

Maaseutuvirasto ilmoitti tukien maksun lykkääntymisestä lokakuussa. Virasto ilmoittama aikataulu olisi johtanut käytännössä siihen, että viljelijät eivät olisi saaneet ensi vuonna työstään palkkaa.

Maataloustukien maksatuksen siirtoaikeet johtuivat maataloushallinnon vaikeuksista ja ELY-keskusten väen vähentämisestä.

Kotkan jälkeen yli 50 000 asukkaan kaupungeista eniten sairastetaan THL:n mukaan Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Joensuussa. Erot kuntien välillä ovat merkittäviä. Sairaimmassa Kotkassa sairastetaan jopa puolitoistakertaisesti terveimpään Espooseen verrattuna.

– Kyllä eroja voi isoina pitää. Nämä sairaudet myös kumuloituu. Kokonaisindeksi muodostuu korkeammaksi sairaimmissa kaupungeissa, sanoo THL:n tutkija Petteri Sipilä.

Kotkassa dementiaa, Turussa mielenterveyshäiriöitä

Mielenterveyden häiriöt ovat keskimääräistä yleisempiä kaikissa suurimman sairastavuuden kaupungeissa, mutta muutoin suuri sairastavuus näyttää johtuvan kuitenkin eri sairauksista eri paikoissa.

Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vertailussa havaittiin merkittäviä eroja sairastavuudessa erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden sekä dementian osalta. Esimerkiksi Kotkassa dementiaa näyttäisi olevan on 2–3-kertaisesti parhaiten muistaviin salolaisiin verrattuna. Turussa taas mielenterveys on koetuksella, toisin kuin Espoossa. Lappeenrannassa ja Hämeenlinnassa aivoverisuonitauti iskee paljon useammin kuin Vaasassa tai Rovaniemellä. Alue-erot ovat pienempiä syövissä ja tapaturmissa.

Nämä sairaudet ovat keskeisiä kansantauteja ja muodostavat terveydenhuollon kustannuksista merkittävän osan. Ne vaikuttavat myös suuresti kuolleisuuteen ja sairauseläkkeisiin.

– Se mikä huolestuttaa ehkä eniten on se, että eri sairausryhmät kasautuvat samalle alueelle ja niistä muodostuu sellainen itseään ruokkiva kehä, Sipilä sanoo.

Työttömyys ja vanhuus lisäävät tauteja

Esimerkiksi Kotkassa korkea työttömyys ja muita kaupunkeja iäkkäämpi väestö ovat rakenteellisia ongelmia, jotka näyttäytyvät sairastamisena. Esimerkiksi korkeamman keskimääräisen koulutus- tai tulotason tiedetään taas olevan yhteydessä matalampaan sairastavuuteen. Vaikka THL:n mukaan isoon osaan sairauksista voi vaikuttaa omalla käyttäytymisellään, nopeita ratkaisuja rakenteellisiin ongelmiin ei ole.

– Yleensä näihin sairauksiin liittyvät ongelmat liittyvät alhaiseen koulutustasoon, taustalla voi olla epäterveellisiä elintapoja, esimerkiksi tupakointia. Usein sairaudet ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa. Kotkassa on myös erittäin suuri työttömyysaste, noin 20 prosentin kieppeillä. Se varmasti osaltaan selittää tätä. Mutta se selittää myös mielenterveyspalvelujen käyttöä. Siinähän Kotka on myös ihan kärkisijoilla, sanoo Kotkan terveysjohtaja Maija Valta.

Eroja kaupunkien välillä voivat osin selittää terveydenhuollon hoito- ja kirjaamiskäytännöt sekä taudinmääritys. THL:n indeksissä on kuitenkin pyritty huomioimaan keskeisiä kansansairauksia, minkä ansiosta se on vähemmän altis terveydenhuoltojärjestelmän tuottamille mahdollisille vinoumille.

Perhekeskus Torin Kulma on saanut hyviä tuloksia ennalta ehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Turun kaupungin ja seurakuntayhtymän rahoittamaan Torin Kulmaan ohjataan perheitä suoraan neuvoloista.

Maksuton toiminta alkoi nelisen vuotta sitten, ja käyntejä on ollut yli tuhat joka vuosi.

– Noin 80 perhettä on saanut meiltä apua, kertoo neuvolan perheohjaaja Nana Luoma.

Eniten apua ovat hakeneet muutaman kuukauden ikäisten vauvojen äidit.

– Kun vauva on kovin pieni, niin esimerkiksi syöttämisen kanssa voi tulla ongelmia. Silloin äidin väsymys tai synnytyksen jälkeinen masennus ovat vahvimmillaan alkamaan, Luoma toteaa.

Eniten perhekeskuksesta kaivataan vertaistukea

Perhekeskus Torin Kulma on auki reilun neljän tunnin ajan neljästi viikossa. Keskimäärin asiakkaat käyvät perhekeskuksessa 4–6 kuukauden ajan.

– Kuusi kuukautta on maksimi, jonka täällä voi käydä. Matkan varrella käyntikertoja voi myös vähentää, kun alkaa tuntua siltä, että pärjää yhä paremmin omillaan.

– Silti on hyvä tietää, että on olemassa paikka, josta voi pyytää apua, Luoma huomauttaa.

Neuvolan perheohjaajan Nana Luoman mukaan lastensuojelussa on tärkeää antaa oikeanlaista apua juuri oikeaan aikaan. Eniten perhekeskuksesta haetaan vertaistukea.

– Täällä on aina joku tulossa tai menossa. Silloin äiti voi myös nähdä, että joku toinen on jo selvinnyt yhtä vaikeasta tilanteesta, jossa itse on. Joku voi näyttää, että ongelmat ovat voitettavissa, Luoma sanoo.

Matkanjärjestäjä voi vaikuttaa matkailukokemuksen onnistumiseen yllättävän vähän, selviää tuoreesta väitöstutkimuksesta. Sen mukaan hyvään matkailuelämykseen vaikuttavat ensisijaisesti matkailijan omat tuntemukset, eivätkä niinkään matkailutuotteet ja –palvelut.

– Matkailuyritykset voivat luoda otolliset olosuhteet elämyksille, mutta tuntemuksia, tunnetiloja ja tunnelmia on mahdotonta myydä ja ostaa, kauppatieteiden maisteri Juulia Räikkönen sanoo.

Tyytyväisyys matkanjärjestäjän palveluihin selittää tutkimuksen mukaan vain noin kolmanneksen matkailukokemuksen onnistumisesta. Matkailun huippukokemukset liittyvät usein aineettomiin tekijöihin, kuten tunnelmiin, mielenrauhaan ja kumppanuuteen.

– Tästä huolimatta matkanjärjestäjän pitää pyrkiä hallitsemaan kaikkia asiakaspalvelutilanteita ja kiinnittää huomiota erityisesti työntekijöiden osaamiseen, sillä ihmisten rooli on keskeinen. Matkaoppaiden tulisi olla elämysten mahdollistajia eikä tyrkyttää kaikille matkailijoille samoja valmiiksi pureskeltuja kokemuksia, Räikkönen toteaa.

Räikkösen mukaan matkailuyritysten tulisi kyseenalaistaa asiakastyytyväisyyden hallitseva asema matkailukokemusten mittaamisessa. Tarvittaisiin mittareita, jotka huomioivat paremmin elämysten henkilökohtaisen ja emotionaalisen luonteen.

Elämys voi syntyä myös kielteisistä tapahtumista

Matkalumarkkinoinnissa elämykset liitetään vahvasti seikkailuihin ja jopa extreme-aktiviteetteihin. Räikkösen väitöstutkimuksessa kuitenkin selvisi, että onnistuneissa matkailukokemuksissa matkailijoiden osallistuminen on usein hyvin passiivista.

– Mielenkiintoista on myös se, että vaikka elämykset yleensä ovat positiivisia, myös negatiiviset tapahtumat ja tuntemukset voivat saada aikaan matkailuelämyksiä. Matkailijat, ja eritoten seikkailunhaluiset travellerit, rakentavat identiteettiään sankaritarinoilla, jotka liittyvät esimerkiksi matkalla koettuihin erikoisiin tapoihin ja ruokiin, Räikkönen sanoo.

Suomalaiset tekevät vuosittain lähes miljoona valmismatkaa. Monet lähtevät pakettimatkalle, jotta voivat mahdollisissa ongelmatilanteissa kääntyä matkanjärjestäjän puoleen.

Räikkösen tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että matkaoppaiden toiminta virheiden korjaamisessa koetaan usein riittämättömäksi. Se saattaa aiheuttaa jopa enemmän tyytymättömyyttä kuin valituksen alkuperäinen syy. Asiakaspalautteen käsittelyyn matkan jälkeen oltiin sen sijaan hyvin tyytyväisiä.

– Matkan jälkeen tapahtuvat toimenpiteet eivät kuitenkaan voi täysin pelastaa pilalle mennyttä matkailukokemusta. Siksi matkakohteessa tapahtuva palvelun korjaaminen on tärkeää, Räikkönen muistuttaa.

KTM Juulia Räikkösen väitöskirja ”Elämyksiä elämääsi – Matkanjärjestäjien ja matkaoppaiden rooli valmis-matkakokemusten luomisessa ja johtamisessa” esitetään Turun yliopistossa 28.11.2014.