Aamupäivällä on julkaistu luonnos hallituksen esitykseksi kuntien valtionosuuksien muutoksista. Esitykseen on tehty pieniä muutoksia sitten joulukuisen version, neuvotteleva virkamies Markku Nissinen valtiovarainministeriöstä kertoo Yle Uutisille. Muutokset koskevat muun muassa kotikuntakorvauksia, kuntatalousyksikön päällikkö Nissinen kertoo.
Kuntien kommenttien myötä esimerkiksi sairastavuuden paino valtionosuuksien uudistuksessa on täsmentynyt.
– Alkuperäinen oli suhteellisen tarkka, luonnoksessa sairastavuuden paino on nyt 24 prosenttia, Nissinen kertoo.
Kuntakohtaiset laskelmat eivät täsmennyksen vuoksi kuitenkaan Nissisen mukaan muutu. Aiemmin Satakunta koki ongelmaksi juuri sairastavuuden painon, sillä satakuntalaiset on määritelty iäkkäiksi mutta terveiksi. Luonnos lähtee lausuntokierrokselle selvitysmiehen esityksenä muun muassa kuntiin, ministeriöihin ja opetuksenjärjestäjille. Aiemmin uutisoitiin selvitysmies Arno Miettisen jättäneen selvitysmiehen tehtävän satakuntalaisen opetusministeri Krista Kiurun (sd.) vaatimusten vuoksi. Näin ei kuitenkaan ollut asian laita, vaan Miettinen jatkoi työssä.
Kunnan työttömien ja työpaikkojen määrä vaikuttaa
Tuoreessa luonnoksessa laskennallisten kustannusten kriteerejä on vähennetty kahdeksaan kriteeriin ja kolmeen lisäkriteeriin.
– Olennaisinta on ilman muuta ikärakenne, sen paino on 70 prosenttia, Nissinen avaa luonnoksen lukuja.
Muita tärkeitä seikkoja ovat hänen mukaansa kunnan asukkaiden vieraskielisyyden aste, työttömyysaste, koulutusaste ja kunnan mahdollinen saaristoisuus.
Lisäseikkoina luonnoksessa tarkastellaan valtionosuuksien jakamisen perusteina kunnan syrjäisyyttä, saamelaisuutta ja työpaikkaomavaraisuutta.
Muutokset eivät esimerkiksi Satakunnan kannalta tarkoita parempaa kuin oli uumoiltu aiemmin. Samoin on julkisuudessa esillä olleen Varsinais-Suomen laita.
Lausuntokierrokselle on varattu kaksi kuukautta. Tarkoitus on, että eduskunta käsittelee esitystä huhtikuussa. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta.
Kunnat rahoittavat toimintansa kuten koulutuksen ja terveydenhuollon verotuloillaan ja valtion rahoituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että jos valtionosuus pienenee, kunnan on nostettava veroprosenttiaan tai pienennettävä kulujaan. Esimerkiksi peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta valtio jakaa kunnille joka vuosi kahdeksan miljardia euroa.