Aivoinfarkti iskee yllättäen. Se ei aluksi välttämättä tunnu päänsärkyä kummemmalta. Helsinkiläinen Virpi Häyrinen kertoi Yle Aamu-tv:ssä oman tarinansa. Kaikki alkoi siitä, kun Häyrinen istui aamukahvilla.

– Vasemmalla kädellä olin ottamassa kahvikuppia, kun kollikissamme Eetu hyppäsi pöydän kulmalle. Tarkoitukseni oli oikealla kädellä paijata Eetua. Silloin tajusin, että käteni roikkuu tunnottomana.

Virpi Häyrinen kokeili kättään, tunto oli pois.

– Käsi roikkui tyhjän panttina kyljessäni. Minun piti huutaa Tapiolle (miehelleni), että nyt on jotakin, mutta ei tullut puhettakaan. Sen verran olin tolkuissani, että ymmärsin: jotain pitää tehdä. Lähdin kävelemään Tapiota kohti toiseen huoneeseen. Jalka toimi vielä silloin. Kun pääsin Tapion kohdalle, pettivät jalat alta. En tiedä, miten Tapio nosti minut sänkyyn vai raahasiko minut pitkälleen.

Tapio Häyrinen tiesi onneksi, mistä on kyse.

– Se oli niin ilmeistä. Puheesta ei saanut mitään selvää. Huomasin, että jalka ei toimi. Käsikin roikkui oudosti. Tiesin, että nyt ei ole aikaa hukattavaksi ja on toimittava. Sain Virpin sänkyyn ja katsoin, että hän hengittää ja on jollain tasolla tajuissaan. Sen jälkeen soitto 112:een. Lyhyen keskustelun jälkeen sanottiin, että ambulanssi tulee pikana. Ainoa huoli oli, juuttuuko ambulanssi aamuruuhkiin, mutta olimme onnekkaita.

Oireiden tunnistaminen nopeutti hoidon alkua

Onni onnettomuudessa saattoi olla se, että Häyriset olivat juuri lukeneet aivoinfarktin oireista iltapäivälehdestä. Häyrinen sanoo ymmärtäneensä keittiön pöydän ääressä jollakin tavalla, että kyse on aivoinfarktista, kun ei tule puhetta ja oikealta puolelta meni tunto.

– Minulla oli hirveä hätä päästä Tapion luokse.

Neurologian erikoislääkäri Susanna Roine Turun yliopistollisesta keskussairaalasta toteaa, että Häyristen tapauksessa oli tyypillisiä oireita.

– On toisenpuolista heikkoutta, kömpelyyttä, tunnottomuutta, usein suupieli roikkuu. Puhehäiriö voi ilmetä niin, että ei löydä sanoja tai puhe muuttuu puuromaiseksi. Myös näköhäiriöitä voi tulla siten, että toisen silmän näkö hämärtyy tai molemmista silmistä toinen puoli menee hämäräksi tai kaikki näkyy kahtena.

Arvioiden mukaan jopa kolmannes potilaista tulee hoitoon liian hitaasti, ja oireita ei tunneta riittävästi.

– Tässä asiassa hämää se, että harvalle tulee mitään kipua. Ei tule päänsärkyä. Helposti jäädään hetkeksi odottamaan, josko oire menisi ohi, Susanna Roine jatkaa.

Joskus ilmaantuu äkillinen toimintakyvyn häiriö, niin että ihan tavallinen asia ei onnistu - kuten kahvinkeitto. Voi olla myös äkillistä voimakasta huimausta, johon liittyy vaikeus kävellä ja tasapainohäiriö.

Omalla autolla ei saa lähteä sairaalaan – ei edes kyydissä

Virpi Häyrisellä on sairaalamatkasta lähinnä katkonaisia kuvia.

– En ollut koko ajan tietoinen. Yhtäkkiä sinne ilmestyivät ambulanssimiehet ja sitten olin jo ambulanssissa. Oli selvästi on–off-hetkiä. Koko ajan minulle puhuttiin. Koko ajan minulle selitettiin, mitä tehtiin. Kun tulimme Meilahteen (sairaalaan), niin koko ajan selitettiin.

Häyristä hoidettiin välittömästi liuotushoidon avulla. Vasemman puolen kaulavaltimon verisuonet olivat tukossa, ja sitten niitä avattiin pallolaajennuksen avulla.

Neurologi Susanna Roine muistuttaa, että omalla autolla ei missään tapauksessa saa lähteä hoitoon.

– Sinne ei saa lähteä edes toisen viemänä. On soitettava 112:een, koska sieltä käynnistyy nopea hoitoketju. Hätäkeskus tunnistaa oireet ja lähettää ambulanssin kiireesti paikalle. Sen jälkeen mennään oikeaan hoitopaikkaan, jossa pää voidaan kuvata ja aloittaa liuotushoito.

Aivoinfarktilla on kohtuullisen hyvä ennuste

Virpi Häyrinen pystyy nyt kertomaan tarinaansa vaikkapa valtakunnallisessa tv-lähetyksessä. Hänet saatiin hoitoon nopeasti: oireet tulivat puoli kahdeksan aikaan,  puhetta hän pystyi tuottamaan jo puolilta päivin ja tuntokin palautui jäseniin.

Mistä Häyrisen aivoinfarkti tuli? Sitä on selvitetty, sillä kyseessä oli suhteellisen terve nainen, joka harrasti liikuntaa.

– Minusta otettiin viipalekuvaus-röntgen. Siinä löytyi munasarjasyöpä. Nyt oletetaan, että kasvain on erittänyt jotain verenkiertoon, ja se on osaltaan ollut tukkimassa kaulasuonia.

Virpi Häyrinen toteaa hieman ironisesti, että infarkti oli onni onnettomuudessa, sillä sitä myöten löytyi syöpä. Nyt syöpä on pois, ja jäljellä on toivottavasti vain kontrollikäyntejä neljän kuukauden välein. Häyrisen todennäköinen aivoinfarktin syy ei ole tavallsimmista päästä. Neurologian erikoislääkäri Susanna Roine kertaa, että yleisimmät syyt aivoinfarktiin ovat kohonnut verenpaine, tupakointi, diabetes ja korkeat veren rasva-arvot.

Neurologi Susanna Roineen mukaan tavallinen potilas on 70–80-vuotias, mutta joka neljäs on työikäinen. Infarkti voi tulla täysin terveelle 20–30-vuotiaalle. Kuolleisuus on saatu paremmaksi, mutta aivoinfarktissa kolmen kuukauden kuolleisuus on 15–20 prosenttia.

– Tärkeintä on se, että joka neljäs toipuu täysin ja yli puolet toipuu omatoimiseksi nykypäivän hoidoilla, Roine muistuttaa.

Näin kävi myös Virpi Häyriselle. Olo on nyt hyvä, eikä kuntoutusta edes tarjottu.

– Olin viisi vuorokautta sairaalassa, sen jälkeen minut kotiutettiin. Pidin sairasloman ja päälle kunnon kesäloman. Käyn töissä, harrastan, liikun ja laulan. Ainakaan itse en huomaa, että mitään olisi jäänyt – eivätkä väitä muutkaan huomaavansa.

Keskiviikkona vietetään 112-päivää, jonka tarkoituksena on tehdä hätänumeroa nykyistä tunnetummaksi. Suomen Aivoliitto haluaa nostaa keskusteluun aivoverenkiertohäiriöiden oireet ja niiden tunnistamisen.

Jalkapallomaajoukkueen kapteeni Niklas Moisander siirtyy kesällä Italian Serie A:n Sampdorian riveihin. Moisanderin nykyinen sopimus Ajaxin kanssa päättyy tähän kauteen,  joten pelaaja siirtyy Italiaan ilman siirtokorvausta.

Moisander oli jo aiemmin kertonut, että hän jättää kauden päätteeksi hollantilaisseuran. Hollantilainen De Telegraaf -lehden tietojen mukaan Moisander allekirjoittaa Sampdorian kanssa kolmen vuoden sopimuksen.

La Gazzetta dello Sport puolestaan kertoo, että TPS:stä maailmalle lähtenyt Moisander on ollut tänään seuran lääkärintarkastuksessa.

Invataksien kyytimäärät ovat laskeneet jonkin verran Turun ja Kaarinan alueella. Varsinkin öisin ja iltaisin autot ottavat kyytiin muitakin kuin avustusta tarvitsevia - jopa kahdeksan hengen seurueita. Invatakseilla on samanlainen liikennöintivelvoite kuin muillakin takseilla, liikenteessä pitää siis olla tietty tuntimäärä.

Turun Invataksien puheenjohtaja Timo Ylikännö arvioi, että kehitys vaikuttaa autojen määrään. Hänen mukaansa invataksien määrä tulee vähenemään Turun ja Kaarinan alueella muutamalla autolla lähivuosina.

Invataksimatkan maksaa usein kunta tai Kela.

– Kunnilla on tietenkin säästöpaineita ja rahat on loppu. Jonkun verran on myös matkustusoikeuksia vähennetty. Kelakeskus myös yhdistelee matkoja. Se on ehkä hiukan vaikuttanut ajomäärään, kertoo Ylikännö.

Invataksikyytien määrää on vaikea arvioida. Ylikännön mukaan kyytien määrä on vähentynyt noin viisi prosenttia.

Toimitusjohtaja Merja Kirjonen Lounais-Suomen Taxidatasta kertoo, että heillä ei ole erillistä tilastoa invakyytien määrästä.

– Kokonaiskysyntä vuosina 2013–2014 on pudonnut runsas seitsemän prosenttia Lounais-Suomen Taxidatan alueella. Tämä kertoo yleisestä trendistä, toteaa Kirjonen.

Lounais-Suomen Taxidata välittää takseja Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin, Ruskon, Liedon, Paimion ja Salon alueella.

Aivoliitto kampanjoi helmikuussa aivoinfarktin tunnistamisen puolesta. Liitto on tehnyt muun muassa nettivideon aivoinfarktin liuotushoidosta.

Turkulainen neurologi Susanna Roine on käynyt puhumassa aivoinfarktista muun muassa Aamu-TV:ssä, jossa kuultiin myös koskettava tarina helsinkiläisnaisen aivoinfarktista kesken aamupalahetken.

Aivoinfarktin hoitoketju on Suomessa erittäin tehokasta.

Potilas saadaan hätäkeskuksen ja hoitoketjun yhteistyöllä nopeasti hoitoon ja sairaaloissa sisäiset viiveet ovat lyhyitä.

Yle Turun haastattelussa Susanna Roine kertoo, että hänen työpaikallaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on tehty jopa aivoinfarktin hoidon maailmanennätys.

– Akuutti hoitoketju toimiii keskimäärin parhaiten maailmassa juuri Suomessa. Tyksissä meillä on maailmanennätys: vähän yli viidessä minuutissa siitä, kun potilas tuli ovesta sisään, on saatu hoito annettua, Roine kertoo.

Liian pitkän ajan jälkeen liuotus voi tehdä jopa vahinkoa

Liuotushoito pitäisi aloittaa viimeistään neljän ja puolen tunnin kuluttua siitä hetkestä, kun aivoinfarkti iskee. Susanna Roineen mukaan lähes joka toinen hyötyy nopeasta hoidosta, ja joka neljäs hyötyy saadessaan hoitoa neljän ja puolen tunnin sisällä.

Usein on käytännössä myöhäistä antaa tehokasta apua, jos potilas löydetään aamupäivällä kotoaan lattialta makaamasta ja kohtaus on tullut yöllä.

– Jos emme tiedä tarkkaa aikaa, niin pystymme päättelemään, milloin potilas on ehkä mennyt nukkumaan. Onko yöpuku päällä? Onko aamuposti haettu? 

Aika on kriittisen tärkeä tekijä siksi, että mitä kauemmin suoni on ollut tukossa, sitä enemmän on tuhoutunut aivosoluja. Joissakin tapauksissa nukkuessa tulleet oireet voidaan liuottaa, kun saadaan tehtyä tarkemmat verenvirtaustestit ja aivokuvaukset.

– Neljän ja puolen tunnin jälkeen riskit ovat liian suuret liuotushoitoon. Joissakin tapauksissa voidaan harkita suonen sisäistä hoitoa. Mennään aivoverisuoneen ja käydään hakemassa tulppa pois.

Roine korostaa. että kahdeksan kymmenestä aivoinfarktista voitaisiin estää elintapoja parantamalla. Merkittävin tekijä on kohonnut verenpaine, tupakointi ja kohonneet veren rasva-arvot sekä diabetes.

Kerro meille, mikä kohde on talvisella vapaalla tai loma-aikaan aivan ehdoton, vaikka seudun matkailumainoksissa paikkaa ei mainitakaan. Mikä on oma vinkkisi lähimatkailuun?

Vetääkö jokin retkimaja hiihtäjiä puoleensa? Riittääkö lasten kylpyläelämykseksi se tietty naapurikunnan uimahalli? Onko jokin kirpputori luppoaikaisten aarreaitta?

Mitä paikkoja, tapahtumia tai talvitekemistä paikalliset suosivat, mutta joista monella ulkopuolisella ei ole aavistustakaan?

Vinkkaa esimerkiksi kotiseutusi tai mökkikuntasi tärpit, ja kerro mitä ne sinulle merkitsevät.

Norjasta alkunsa saaneet Föhn-tuulet ovat sulattaneet lunta tehokkaasti.

Kevään merkkejä on jo näkyvissä. Ensimmäinen perhoshavaintokin on tehty, kun suruvaippa liihotteli Turun seudulla. Myös pähkinäpensaat ovat  lähellä kukintaa. Palokärkikin jo elämöi. 

Lähetimme Yle Turun tet-harjoittelija Joonatan Järvisen kuvaamaan aurinkoista jokirantaa. Kaarinalaista taidelukiota käyvä oppilas sai vangittua lämpimiä hetkiä. Shortseja ei sentään näkynyt

Normaalisti tähän aikaan vuodesta pakkasta voi helposti olla toistakymmentä astetta.

Lähetä sinäkin kevätkuvasi meille osoitteesen turku@yle.fi

Viime viikolla Turussa tapahtunut pikkutytön pahoinpitely ei poliisin mukaan johtane syyteharkintaan. Ratkaisuun vaikuttivat epäiltyyn 40-vuotiaaseen mieheen liittyvät seikat.

Poliisi ei kerro asiasta tarkemmin, mutta katsoo selvittäneensa tapauksen.

Pahoinpitely sattui torstai-aamuna Merimiehenkadun ja Stålarminkadun risteyksen läheisyydessä. Keski-ikäinen mies löi yllättäen häntä vastaan tullutta 10-vuotiasta koululaista.

Omistajaohjauksesta vastaava kehitysministeri Sirpa Paatero (sd.) tapasi keskiviikkona VR:n johtoa yhtiön hallintoneuvoston kokouksessa. VR:n sisällä osa henkilöstöstä kokee yhtiön työilmapiirin heikentyneen.  

Paatero muistuttaa, että VR on ollut vastuullinen työnantaja vuosisadan verran. Paatero on saanut VR:n henkilöstön puolelta viestiä, että yhtiön kireä taloudellinen tilanteen myötä myös henkilöstön kanssa käytävä keskustelu on tiukentunut.

– Toivomukseni ja näkemykseni on, josta äsken juuri, yhtiön johdonkin ollessa paikalla totesin, että valtionyhtiö toimii esimerkillisesti hyvää työnantajapolitiikkaa noudattaen.

Turun varikon henkilöstölle tarjottu työtä muualta

Turussa osa VR:n henkilökunnasta oli viime viikolla lakossa. Syynä lakkoon olivat Turun varikon lopettamispäätös ja VR:n huonoksi koettu henkilöstöpolitiikka.

Paatero muistuttaa, että varikon lopettamiselle on syynsä. Pendolinot ajetaan Ouluun, ja siksi ne myös huolletaan jatkossa siellä.  Paateron mukaan Turun varikon henkilöstölle on tarjottu paikkaa muilta, esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella sijaitsevilta, varikoilta.

– Varmaan sellaista kipuilua sieltä tulee, mutta mitään isompaa hässäkkää ei toivottavasti ole, arvioi Paatero.

Paatero toivoo, että niin yhtiön johto kuin työntekijät, unohtaisivat pienet asiat ja keskittyisivät niiden sijaan isoon kuvaan.  

– Nyt ei pitäisi keskittyä ja jumiutua kaikkiin pieniin asioihin, vaan katsoa sitä isoa kuvaa ja saada meidän yhtiömme vielä parempaan kuntoon kuin tällä hetkellä.

Pieniä asioita ovat Paateron mukaan muun muassa työaikajärjestelyt.

Lukioissa vietetään torstaina perinteisiä penkinpainajaisia, kun abiturientit jäävät lukulomalleen. Osa nuorista juhlistaa viimeistä lukiovuottaan lähtemällä laivaristeilylle.

Tallink Siljan mukaan sekä torstain että perjantain iltaristeilyt Turusta ovat loppuunmyytyjä. Vain lukiolaisille varatuille risteilyille on lähdössä yhteensä nelisentuhatta nuorta.

Tallink Silja on moninkertaistanut vartijoiden määrän laivoilla. Satamassa henkilökunta valvoo erityisesti matkustajien laukkuja ja 18 vuoden ikärajaa. Matkavaraukset on pitänyt tehdä lukioittain.

– Näin varmistutaan siitä, että matkaan pääsee vain oikeita lukiolaisia. Kaikilla pitää myös olla hyttipaikka, emme ole myyneet risteilyille kansipaikkoja, sanoo Abiristeilyt.fi:n yhteyshenkilö Pauliina Palo.

– Lisäksi jokaista 30 nuorta kohden pitää olla ryhmävalvoja, joka on opettaja tai vähintään yli 30-vuotias.

Lapsiperheiltä ja senioreilta kielletty

Voisi luulla, että luvassa on maailmanlopun meininki, kun parisentuhatta nuorta ahtautuu juhlimaan Itämeren aalloille. Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoo, että aiempien vuosien risteilyt ovat kuitenkin sujuneet ilman suurempia ongelmia.

– Nuoret ovat käyttäytyneet hyvin, ja he saavat olla kaltaistensa seurassa. Ei tule yhteentörmäyksiä esimerkiksi seniorien kanssa.

Viking Line ei järjestä abiristeilyä Turusta. Viestintäjohtaja Christa Grönlund sanoo, että Viking on reitillä markkinajohtaja ja tarvitsee aluksia normaalissa reitti-ja risteilyliikenteessä. Lisäksi yhtiö kokee, että abiristeilyt Helsingistä vastaavat kysynnän tarpeisiin.

Sekä Tallink Siljalla että Vikingillä on abiristeily Helsingistä.

Nykyaikaista älypuhelinta käytetään kosketusnäytöllä, joten rasvaisia sormenjälkiä ei voi välttää. Paras tapa puhdistaa näyttö on käyttää pehmeää ja nukkaamatonta liinaa, käytännössä mikrokuituliina on turvallinen puhdistusväline.

Puhelinvalmistajien ohjeissa kehotetaan välttämään nesteiden käyttöä puhdistuksessa. Esimerkiksi Applen kotisivujen mukaan kosteutta ei saisi päästää puhelimen aukkoihin, ja myös aerosolisuihkeet, liuottimet ja hankausaineet ovat pannassa.

Vuosittain satoja puhelimia korjaava Jussi Salonen Puhelinklinikasta kertoo, että tippa ihan tavallista astianpesuainetta tai muutama tippa alkoholia tekee näytöstä kirkkaan. Vettä ei tulisi käyttää juuri lainkaan.

– Käytän yleensä mikrokuituliinaa rasvojen poistoon. Jos lasissa on jotain pinttynyttä töhkää, niin sitten tippa isopropanolia joukkoon.

Miltei kaikissa nykypuhelimissa on lasin pinnassa oleofobinen pinnoite, joka hylkii rasvaa. Pinnoite kuluu kuitenkin nopeasti, kun puhelin makaa taskussa ja hankautuu.

– Pinnoitteen kuluminen alkaa näkyä rajoina valoa vasten peilatessa. Kuluneisiin paikkoihin tarttuu sormista rasvaa huomattavan paljon helpommin, Salonen selvittää.

Paperi voi naarmuttaa näytön

Hankaavat liinat, pyyhkeet ja paperipyyhkeet saattavat vahingoittaa puhelinta.

–  Paperi voi sisältää hiekkaa, joka naarmuttaa etenkin muovista näyttöä. Tästä syystä paperilla ei kannata pyyhkiä myöskään kiiltäviä muovipintoja.

Puhelimen huolellinen hoito on tärkeää siksikin, että älypuhelinvalmistajien takuuehdot ovat tiukat.

Esimerkiksi Samsungin ehdoissa sanotaan, että kosteusvaurioita, putoamisvaurioita tai muita ulkoisen syyn aiheuttamia vaurioita ei korvata.

Puhelinkorjaaja Jussi Salonen on tottunut näkemään työssään kaikenlaisia puhelimia.

– Huonosti puhdistetut puhelimet näkyvät kyllä työssä. Osassa on sellainen määrä törkyä pinttyneenä kaikkiin rakosiin, kuulokkeen verkkoon ja latausliittimeen, että joskus pelkkään puhdistamiseen saa käyttää puolet varsinaisesta huoltoajasta.

Aina eivät edes suojakuoret auta.

– Jotkut suojakuoret suojaavat hyvin lialta, mutta toiset ovat enemmänkin likaa houkuttavia. Tällaisia ovat esimerkiksi kovamuoviset iPhone 4:n ja 4S:n kuoret, jotka tulevat vain taakse. Kuoren alle kerääntyy likaa, joka parhaassa tapauksessa jättää väliin hiertyessään jälkiä puhelimen takalasiin, Salonen toteaa.

Abiturienttien penkkariajoihin on osallistunut tuhansia lukiolaisia eri puolilla maata.

– Suosittelen kaikkia Suomen abeja ottamaan tästä päivästä kaiken irti, koska tällainen päivä on vain kerran elämässä!, sanoo Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Tatu Koivisto.

Pelkästään Helsingissä penkkariajoissa oli satakunta kuorma-autoa ja noin 3 900 lukiolaista.

Helsingissä penkkariautot kiersivät kello 13-14 reitillä Pohjoisesplanadi–Lönnrotinkatu–Hietalahdentori–Bulevardi–Yrjönkatu–Uudenmaankatu–Erottajankatu–Eteläesplanadi. Liikenne ruuhkautui keskustassa tapahtuman aikana.

Kuvien vastaanotto on nyt päättynyt. Kiitos lähettämistänne kuvista!

Vuorotyö aiheuttaa monelle unettomuusoireita. Hyvällä työvuorosuunnittelulla työnantaja voi vaikuttaa työntekijöidensä unen laatuun. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan nopeasti kiertävä vuorotyörytmi on hyvä asia vuorotyöntekijän unen kannalta.

– Eli työvuoroihin laitetaan kaksi aamuvuoroa, sen jälkeen kaksi iltavuoroa ja sitten kaksi yövuoroa. Näiden työvuorojen jälkeen tulee pidempi vapaapätkä. Tällaisessa myötäpäivään kiertävässä vuorojärjestelmässä vuorokausi ikään kuin pitenee työvuorojen välissä, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Paula Salo.

Vuorotyö on jo normaali asia, mutta erikoistutkija Salon mukaan vuorotyö on selkeä riski nukkumisen kannalta.

– Vuorotyö häiritsee väkisinkin luontaista vuorokausirytmiä ja voi aiheuttaa unettomuusoireita. Yövuoroja tekevä joutuu nukkumaan päiväsaikaan, jolloin uni on kevyempää.

Työterveyslaitoksen tutkimuksista käy ilmi, että työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin parantaa myös unen laatua. Tutkimuksissa on havaittu, että heikko työaikojen hallinta on yhteydessä lisääntyneisiin unettomuusoireisiin.

Joka kymmenes kärsii unettomuudesta

Nukahtamisen vaikeus, yöllinen heräily, liian aikainen aamuherääminen ja virkistämätön uni ovat unettomuuden oireita. Unettomuus on lisääntynyt etenkin työikäisten keskuudessa.

– On vaikea arvioida, kuinka suuri osa unettomuudesta johtuu työn piirteistä tai työhön liittyvistä asioista. Yleensä ottaen unettomuushäiriö esiintyy noin 10 prosentilla väestöstä. Uniongelmat ovat selkeästi tyypillisempiä työssäkäyvällä väestöllä kuin muulla väestöllä, erikoistutkija Salo toteaa.

Jotta voidaan puhua unettomuushäiriöistä, unettomuudella pitää olla päiväaikaisia vaikutuksia, Salo muistuttaa. Näitä ovat esimerkiksi väsymys, päänsärky, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys ja työtehon lasku.

Työterveyslaitoksen tekemien tutkimusten mukaan unettomuus lisää työkyvyttömyyden riskiä, erityisesti mielenterveyshäiriöiden tai tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi.

– Näyttäisi siltä, että unettomuuden yhteys masennukseen on kaksisuuntainen. Toisaalta unettomuus saattaa lisätä riskiä sairastua masennukseen, mutta toisaalta unettomuus on yksi masennuksen keskeinen oire, toteaa Salo.

Unitutkijoilla riittää tutkittavaa. Työterveyslaitoksella alkaakin seuraavaksi tutkimus, joka käsittelee vuorotyön vaikutusta uneen.

Työperäisestä unettomuudesta kärsii moni. Etenkin vuorotyö aiheuttaa vuorotyöntekijälle unettomuusoireita. Riittävä uni vuorojen välillä on tärkeää.

Työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa työntekijöidensä riittävään unensaantiin hyvällä työvuorosuunnittelulla. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan nopeasti kiertävä vuorotyörytmi parantaa vuorotyöntekijän unen laatua.

– Eli työvuoroihin laitetaan kaksi aamuvuoroa, sen jälkeen kaksi iltavuoroa ja sitten kaksi yövuoroa. Näiden työvuorojen jälkeen tulee pidempi vapaapätkä. Tällaisessa myötäpäivään kiertävässä vuorojärjestelmässä vuorokausi ikään kuin pitenee työvuorojen välissä, toteaa Työterveyslaitoksen erikoistutkija Paula Salo.

Pomppivatko työvuorosi liikaa vuorosta toiseen? Nukutko vuorojen välissä liian vähän vai riittävästi? Haittaako työ nukkumistasi? Keskustele.

Turussa nähdään torstaina autolasteittain supersankareita, taruolentoja ja muuten vaan erikoista porukkaa. Koulutyönsä päättävien abiturienttien helmikuinen rieha huipentuu ydinkeskustaa kiertävään penkkariajeluun.

Turun ja ympäristökuntien abit siirtyvät juhlapäivän jälkeen lukulomalle ylioppilaskirjoituksia varten.

Perinteiset penkkariajot kiertävät ydinkeskustassa klo 13–14. Seuraa suoraa lähetystä Yle Areenasta.

Lähetä oma penkkarikuvasi Ylen sivuille tai sosiaaliseen mediaan tunnisteella #ylepenkkarit. Yle kokoaa koosteen penkkarikuvista Instagramissa ja Twitterissä.

Turun hallinto-oikeus on hylännyt Näsenkartanon tuulivoimayleiskaavasta tehdyt valitukset. Salon kaupunginvaltuuston tekemä päätös mahdollistaa seitsemän voimalaa käsittävän tuulipuiston rakentamisen.

Oikeuden mielestä kaavahankkeesta on tehty riittävät maankäyttö- ja rakennuslain vaatimat selvitykset. Myös ympäristövaikutusten arviointimenettely on suoritettu laaja-alaisesti.

Noin 300 hehtaarin laajuinen kaava-alue sijaitsee Perniössä. Lähin asunto on noin kilometrin päässä tuulivoimalasta.

Hallinto-oikeuteen valitti 19 yksityishenkilöä ja Salon Luonnonmetsäsäätiö. Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Turussa pääpaikkaansa pitävän yhtiön merkittävä laitos on Forssassa. Ekoport sai ympäristöluvan dieselpolttoaineen valmistukseen jo kuusi vuotta sitten.

Forssan laitosta ei kuitenkaan koskaan saatu toimimaan kunnolla. Ekoportin Forssan tehtaalla on arviolta 1 000 - 1 500 tonnia ongelmajätteeksi luokiteltavaa öljyjätettä.

Konkurssipesällä ei ole kuitenkaan varoja jätteiden hävittämiseen, kertoo pesänhoitaja. Jätteiden hävittäminen mennee näin yhteiskunnan maksettavaksi.

Öljynjalostustoiminta loppui laitoksessa jo vuoden vaihteessa, joten konkurssilla ei ole henkilövaikutuksia Forssassa.

Sen sijaan Turussa yritys irtisanoo seitsemän työntekijää, joista pääosa työskentelee Pansion satama-alueella.

Ekoportin konkurssista kertoi ensimmäisenä Forssan Lehti.

Politiikan tutkija Erkka Railon kalenteri on todella täynnä vaalikeväänä. Samalla pitäisi hoitaa normaalit työt eli tutkimus ja opetus. Toimittajat käyvät kiivaasti Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijoiden kimppuun, kun uudet puoluekannatuskysymykset julkaistaan tai kun syntyy koko kansakuntaa vavisuttava keskiolutkohu.

Railo kertoo, että viestit singahtelevat jo heti aamulla.

– Kun aamutelevisioon tarvitaan kommenttia nopealla aikataululla, ensimmäiset soitot tulevat puoli seitsemän aikaan. Sitä ennen on ehditty jo lähettää tekstiviestejä. Pari viikkoa sitten tuli yhdeksältä viides soitto toimittajalta, kertoo Railo.

Valtamedioiden lisäksi kommentteja pyytävät maakunnalliset, pienetkin tiedotusvälineet. Tutkijat yrittävät vastata kaikkiin kyselyihin. Joskus kysymykset ovat liian hankalia, tai tutkijat eivät ehdi vastaamaan puhelimeen luentojen tai muiden töiden vuoksi.

– Erityinen päivä on ollut kuntavaalien jälkeen 2012. Vaalitulosten julkaisemista seuranneena päivänä tuli yli kymmenen soittoa. Silloin ei ehtinyt käytännössä tehdä mitään muuta kuin istua päivystämässä puhelimen ääressä.

Kaikkiin kysymyksiin vastataan, jos pystytään

Tutkija Railo kertoo, että keskuksessa ei valikoida sitä, mille tahoille kommentteja annetaan. Tutkijat vastaavat puheluihin ja yhteydenottoihin, kun niitä tulee.

– Onhan se totta, että minullekin on tullut tänään useita soittoja, joihin en ole ehtinyt vastaamaan, kun olen luennolla tai valmistelemassa luentoa. Yliopistossa ennen kaikkea tehdään tutkimusta ja annetaan opetusta. Siihen päälle tulevat nämä yhteiskunnallisen palvelutoiminnan tehtävät kuten hienosti sanotaan.

Vaikka asiantuntijat tuntuvat vastaavan aivan mihin tahansa sujuvasti, joskus vastaus jää saamatta.

– Toistuvasti toimittajat onnistuvat keksimään aihepiirin, josta ei ole mitään tietoa.

Visaisin kysymys, joka on lähiaikoina tullut esiin, liittyy omakotiasumiseen.

– Toimittaja soitti ja kysyi, että miten puolueiden suhtautuminen omakotitaloasumiseen on muuttunut viimeisen viidentoista vuoden aikana. Siihen ei oikein suoralta kädeltä pystynyt suoraa vastausta antamaan, kertoo Railo.

Tutkija ei ole ennustaja, mutta jytkyvaaleissa arvaus meni oikein

Tutkija Erkka Railo kertoo, että keskuksessa ei pidetä kirjaa siitä, miten hyvin vaalituloksen ennustaminen onnistuu.

– Vaalituloksen ennustaminen on kyseenalaista hommaa. Yleensä tutkijat yrittävät pitäytyä sen hetken tilanteen analyysissä.

Jytkyvaaleista muistetaan kuitenkin se, että Ville Pernaa pystyi arvaamaan perussuomalaisten saaman eduskuntapaikkojen määrän oikein maakuntien vaalipiirikohtaisten mielipidemittausten pohjalta.

– Hänelle kävi tuuri, sillä mielipidemittauksissa olleet virheet kumosivat toinen toisensa siten, että siitä tuli täsmälleen oikea tulos.

Näiden vaalien asetelma näyttää melko selvältä tutkijan mielestä.

– Vaikuttaa siltä, että keskustan etulyöntiasema on lyömätön. Kiinnostavaa näissä vaaleissa on, mikä näistä keskisuurista puolueista, SDP:stä, kokoomuksesta ja perussuomalaisista, kykenee saavuttamaan sen kakkospuolueen aseman eli voittamaan kilpailijat.

Keskikaljakohu vaipuu kohtaa unholaan

Helmikuun alussa puhjennut keskiolutkohu vei keskuksen johtajan Markku Jokisipilän kommentaattoriksi A-studioon. Tutkija Railo arvioi, että keskiolutkohu poistuu pian julkisuudesta. Näin käy hänen mukaansa useimmille nykyajan poliittisille kohuille.

– Sosiaalinen media nopeuttaa kohujen sykliä. Kohut syntyvät päivässä, elävät päivän ja katoavat taas, ellei tule jotain uutta informaatiota, joka ruokkii sitä kohua.

Poliitikoille tämä aiheuttaa lisää paineita, sillä lausunnoissa pitää olla varovainen?

– Se on tehnyt poliitikkojen elämästä aika epävarmaa ja lisää varmaan stressiä. Esimerkiksi Facebookin ja Twitterin nopeus on niin huikea, että poliitikkojen täytyy kyetä hyvin nopeasti reagoimaan, pohtii Railo.

– Kaljakohussakin nähtiin se, että ilmeisesti puheenjohtaja Juha Sipilä ei pystynyt olemaan yhteydessä kaikkiin puolueen sisäpiiriläisiin, ja ulospäin annettiin ristiriitaista tietoa. Ristiriitaiset tiedot usein ruokkivat kohua.

Matkalaukku voi matkata pidempään kuin matkustaja. Syitä on erilaisia. Yksi syy on se, että laukku on herättänyt epäilyksiä turvatarkastuksessa, ja se on jouduttu avaamaan. Nettikeskusteluissa kerrotaan tarinoita turvatarkastajien tärvelemistä laukuista.

Onko sinulla kokemuksia reissussa rikkoutuneesta matkalaukusta?

Moni pakkaa hiihtolomalla kimpsut ja kampsut matkalaukkuun ja suuntaa kohti kotimaan kinoksia tai etelän lämpöä.

Lukitako laukku lennolle vai ei; sitä moni pohtii ennen matkalle lähtöä. Netin keskustelupalstoilta löytyy näkemyksiä joka lähtöön, sekä tarinoita turvatarkastajien tärvelemistä laukuista.

– Matkalaukun lukitseminen on matkustajan oman harkinnan varassa. Itse henkilökohtaisesti lukitsen laukkuni ihan siitä syystä, että laukku on silloin tukevampi, sanoo Finavian turvapalveluiden palveluasiamies Joni Pekkanen.

Matkalaukun lukitseminen on sallittua, mutta joissain tapauksissa lentoasemalla henkilökunta joutuu avaamaan matkalaukun.

Lukittu matkalaukku avataan, jos tarve vaatii

Läpivalaisu paljastaa loppupeleissä, onko ruumaan menevään matkalaukkuun pakattu jotain kiellettyä. Tällöin laukku turvatarkastetaan tarkemmin.

Pekkasen mukaan yleisimpien matkalaukkumallien lukot pystytään lentoaseman turvapalveluissa avaamaan niin, ettei laukku vahingoitu. Matkalaukun omistajalle jätetään asiasta viesti, että laukkuun on tehty turvatarkastus.

– Jos laukku on lukittu, eikä sitä saada auki ilman, että laukku vahingoittuisi, laukku luovutetaan lentoyhtiötä edustavalle taholle kuten huolintayhtiölle. Huolintayhtiö vie taas viestin eteenpäin matkustajalle.

Jos matkalaukku avataan turvatarkastuksen yhteydessä, mukana on useampi henkilö, jotta toimitaan ilmailulain edellyttämällä tavalla.

– Usein kyse on siitä, että laukkuun on unohtunut tulentekoväline, sytkäri tai tulitikut. Tämä pitää poistaa ruumamatkatavaroista. Se on se yleisin syy.

Finavian nettisivuilta voi helposti tarkistaa, mitä kaikkea saa ja ei saa pakata ruumaan meneviin matkalaukkuihin.

Laukusta poistettuja tavaroita voi kysellä lentoasemalta

30 päivää poiston jälkeen laukusta poistettuja tavaroita on mahdollista kysellä lentoasemalta takaisin. Jos asiakas epäilee, että laukusta on jotain kadonnut, jokainen asia tutkitaan tapauskohtaisesti, muistuttaa Joni Pekkanen.

Lentoasemilla näkee myös matkalaukkuja, jotka on kääritty tiukasti kelmuun. Tämäkin on sallittua, vaikka voi hidastaa laukun matkaa.

– Jos tällainen laukku joudutaan avaamaan turvatarkastuspisteessä, kestää sen avaaminen kauemmin. Avaamisen jälkeen sitä kelmua teipataan takaisin kiinni laukun ympärille.

Joissakin tapauksissa matkalaukku myöhästyy lennolta, jos laukun turvatarkastus on kesken ja lento lähtee.

– Eihän sellaista laukkua voi kuormata koneeseen, jos siellä on jotain sellaista mikä voi vaarantaa lennon turvallisuuden.

Turun keskustan penkkariajeluihin saapui yli tuhat abiturienttia Turusta ja lähikunnista. Kuorma-autojen lavoilla vilisi muun muassa supersankareita, konnia ja erilaisia fantasiahahmoja.

Katso video ja kuvagalleria penkkaririehasta.